Mitkä helpot hyötykasvit tuottavat maistuvan sadon ilman liiallista hoitoa? Kuinka valita oikeat hyötykasvit rennon tarhurin puutarhaan?
Useat hyötykasvit tarvitsevat melko paljon huolenpitoa, jotta sato onnistuisi. Monet kasvit ovat kylmänarkoja, jotkut ovat alttiita tuholaisille ja kasvitaudelle, kun taas toiset tarvitsevat jatkuvaa tarkkailua sadon onnistumiseksi.
Aina tarhurin aika ja jaksaminen ei kuitenkaan riitä liian vaivalloisiin hoidettaviin – ja se on täysin OK! Itsekään en jaksa viettää kauneimpia kesäpäiviä puutarhassa kykkien ja kasvimaata kitkien. Ja en todellakaan jaksa nähdä sitä vaivaa, että keskellä umpimetsää oleva mökkipuutarhamme olisi täydellinen kiiltokuvapuutarha valmiina someen tai lehtien sivuille.
Tärkeintä on, että puutarha tuottaa iloa itselle ja omalle perheelle. Jokainen puutarha on siis omistajansa näköinen. Meillä hyötykasvit kukoistavat sulassa sovussa sikin sokin kumppanuuskasvien mukaan järjesteltyinä, kun taas toisessa hyötytarhassa kasvit ovat siisteissä riveissä ja yleisilme on siloteltu.
Toki kaikki hyötykasvit vaativat edes jonkinlaista huolenpitoa kasvukauden aikana, jotta ne kukoistavat ja tekevät satoa. Kaikista helpoimmalla selviät tietenkin, jos kasvatat villeinä luonnossakin esiintyviä hyötykasveja tai vaikkapa marjapensaita ja hedelmäpuita.
Vuosien mittaan olen löytänyt omaan puutarhaani helppoja hyötykasveja, jotka viihtyvät melkeinpä itsekseen niin kasvimaalla, kasvilavassa kuin ruukussakin.
Nämä helpot hyötykasvit tuottavat maistuvan sadon Suomen vaihtelevassa kesässä, vaikka tarhuri ei ehtisikään huolehtia niiden hoidosta aivan joka päivä!
1: Peruna
Ah, vanha kunnon peruna! Oman maan potut ovat meillä yksi kesän ehdottomista kohokohdista.
Perunan on kiitollinen ja helppo hyötykasvi, joka ei tarvitse säännöllistä hoitoa kesän mittaan. Riittää, että huolehdit varsien multaamisesta 1-2 kertaa kesän mittaan. Näin saat enemmän satoa ja peruna voi paremmin.
Kuivina kesinä perunaa tarvitsee kastella jonkin verran, mutta kastelunkin suhteen pottu on helppo kasvatettava.
Lisäksi joka puutarhasta tai jopa parvekkeelta löytyy varmasti sopiva paikka perunan kasvattamiseen. Pottu viihtyy kasvimaalla, kasvulavassa, ämpärissä tai ruukussa.
Lue ohjeet perunan kasvatukseen täältä.
2: Salaatit
Salaatti on yksi helpoimmista hyötykasveista ja sen sato onnistuu aina. Lajikekirjo on huima ja jokaiselle tarhurille löytyy varmasti mieluisa lajike kasvatettavaksi.
Salaatti sopii pieneenkin tilaan ja saat siitä satoa jo melko nopeasti. Valitse nopeakasvuisia lehtisalaatteja, joita voit korjata kesän mittaan sitä mukaa kun lehdet kasvavat sopivan kokoisiksi.
Kerä- ja jäävuorisalaatti tarvitsevat pidemmän kasvuajan, jotta ne ehtivät muodostaa kunnollisen kerän. Muista harventaa keräsalaatit noin 25–30 sentin väleille toisistaan, jotta kerät mahtuvat kasvamaan.
Toista kylvö esimerkiksi 2–4 viikon välein. Näin saat koko kesän ajan ja pitkälle syksyyn aina tuoretta salaattia omasta maasta.
Salaatti on senkin puolesta hyvin helppo hyötykasvi, että se viihtyy ja kukoistaa viileissäkin olosuhteissa. Suomen arvaamaton kesä sopii siis mainiosti salaatin kasvattamiseen.
Vinkki: Kaupasta ostetun ruukkusalaatin voit istuttaa jatkokasvatukseen omaan hyötytarhaan. Jotta salaatti lähtee kasvuun, jätä siihen jonkin verran lehtiä, jotta kasvupiste säilyy ehjänä.
3: Mangoldi
Mangoldi on koristeellinen punajuurikkaan sukulaiskasvi. Sen valkoiset, keltaiset tai punaiset lehtiruodit ovat näyttävä näky kotipuutarhassa, vaikkapa kukkapenkissä koristekasvien seassa.
Mangoldi tuottaa satoa nopeasti ja on melko varma kasvatettava. Sitä eivät vaivaa tuholaiset eikä se tarvitse lämmintä hellekesää viihtyäkseen.
Lisäksi mangoldin sato on runsas, koska siitä käytetään sekä sen upeat lehdet että mehevät lehtiruodit. Maku on mieto, raikas ja hieman makea.
Lue mangoldin kasvatusohjeet täältä.
4: Härkäpapu
Härkäpapu on hyvin kiitollinen ja helppo hyötykasvi, joka ei säikähdä viileitäkään kausia Suomen kesässä. Härkäpavun voi kylvää heti, kun maa on muokattavissa. Se lähtee kasvuun kylmässäkin maassa ja kestää jopa muutaman pakkasasteen.
Härkäpapu viihtyy niukkaravinteisessakin maassa eikä se tarvitse jatkuvaa hoitoa kesän mittaan. Sen vahvat juuret tunkeutuvat syvälle maahan, joten kasvi ei ota itseensä, vaikka kastelu unohtuisikin toisinaan.
Itse esikasvatan härkäpavun pienissä taimiruukuissa ja istutan ulos mahdollisimman aikaisin. Näin sato aikaistuu ja saan puutarhaan kaunista vehreyttä jo toukokuun puolella.
5: Pensaspapu
Pensaspapu on ehdottomasti oma suosikkini helpoista hyötykasveista! Rehevät kasvustot ja mehevät, herkulliset pavunpalot saavat minut aina hyvälle tuulelle, kun kuljen puutarhassa.
Pensaspapu on kuitenkin melko kylmänarka. Sen esikasvatus kannattaa aloittaa vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Jos kesäkuun alku on viileä, taimet eivät pääse venähtämään liian honkeloiksi ennen säiden lämpenemistä.
Kun taimet on saatu istutettua, pensaspapu ei juurikaan hoitoa kaipaa. Pelkkä kastelu riittää. Pensaspapu kasvattaa suuren lehtimassan, joten etenkin kuumina kesäpäivinä se haihduttaa runsaasti vettä.
Meillä pensaspapu menestyy joka kesä ja korjaamme satokausi kestää heinäkuun alulta syyskuulle saakka. Kun korjaat palot sopivan pieninä, pensaspapu muodostaa uusia kukkaterttuja ja innostuu tekemään entistä enemmän satoa.
Lue pensaspavun kasvatusohjeet täältä.
6: Kesäkurpitsa
Kesäkurpitsa ansaitsee paikkansa tällä listalla, koska se on kaikista kurkkukasveista helppohoitoisin ja varmin kasvatettava.
Kesäkurpitsa kuuluu meillä joka kesän valikoimaan hyötytarhassa. Sen lajikekirjo on päätähuimaavan suuri ja yritänkin kokeilla joka kesä uusia lajikkeita niin hedelmien värien kuin muodonkin suhteen. Pöydässä on ollut niin pyöreitä, litteitä kuin pitkulaisiakin lajikkeita. Värien puolesta on nähty vihreää, keltaista, verkkokuvioista, raidallista ja pilkullistakin lajiketta.
Kesäkurpitsa tuottaa yleensä suuren sadon jopa hieman viileinäkin kesinä. Se vaatii runsaasti ravinteita ja vettä, joten säännöllinen hoito on tarpeen.
Varaa kesäkurpitsalle runsaasti kasvutilaa, koska suuri lehtimassa ja tukevat lehtiruodit rehevöityvät nopeasti.
Lue kesäkurpitsan kasvatusohjeet täältä.
7: Varsiselleri
Varsiselleri on helppo hyötykasvi, jota ihmiset yleensä joko rakastavat tai vihaavat keittiössä. Vaikka varsisellerin maku jakaakin mielipiteitä, se on koristeellinen kasvi puutarhassa ja todella helppo hoidettava.
Varsiselleri kasvaa melko hitaasti, joten sen esikasvatus kannattaa aloittaa jo keväällä. Itse pääsen puutarhahommiin yleensä vasta toukokuun alkupuolella, joten haen varsisellerin taimet puutarhamyymälästä.
Oletko kokeillut varsisellerin kasvatusta omassa puutarhassa? Kerro kommenteissa miten hommat sujuivat!
8: Lamopinaatti eli uuden-seelanninpinaatti
Uuden-seelanninpinaatti eli lamopinaatti on vaatimaton ja helppo hyötykasvi, joka tuottaa uskomattoman runsaan sadon. Satokausi jatkuu pitkälle syksyyn ensimmäisten pakkasöiden saapumiseen asti.
Lamopinaatti itää ja taimettuu melko hitaasti. Jos kasvatat taimet siemenestä, aloita esikasvatus jo huhtikuun lopulla.
Kun taimet lähtevät kasvuun, lamopinaatti kasvaa hurjaa vauhtia. Varaa sille oma nurkkauksensa kasvimaalla, jossa sillä on tilaa levitä. Itse kasvatan uuden-seelanninpinaattia yleensä kasvulavassa, josta se kasvaa kauniisti reunan yli ja kurottelee maata kohti.
Lamopinaatin kauniit, pienet kukat avautuvat lehtihankoihin ja kukinta jatkuu koko satokauden ajan. Pölyttyneet kukat muodostavat lamopinaatille ominaiset, suuret siemenet, jotka voit korjata talteen lehtihangoista. Kuivaa siemenet huoneenlämmössä ja varastoi kuivassa, viileässä paikassa seuraavaa kevättä varten.
Vinkki: Korjaa satoa lamopinaatista napsimalla sen latvat ruoanlaittoon. Latvominen saa kasvin haarottumaan ja tuuheutumaan, ja saat vieläkin enemmän satoa.
9: Retiisi
Retiisi on kaunis ja herkullinen hyötykasvi, josta saat satoa nopeasti viileinäkin kesinä. Retiisi on helppoutensa ansiosta myös mainio kasvatettava lapsillekin. Se itää melko nopeasti ja sato valmistuu noin 4-5 viikon sisällä.
Retiisin riesaksi saattavat koitua kaalikasvien tuholaiset, koska retiisi kuuluu ristikukkaisten heimoon. Voit harhauttaa tuholaisia istuttamalla voimakkaasti tuoksuvia yrttejä tai samettikukkia retiisien vierelle.
Retiisien kasvatuksessa tärkeintä on taimien harvennus. Napsi harvennustaimet parempiin suihin tai istuta ne toisaalle hyötytarhassa.
Tasainen kastelu tuottaa parhaan sadon ja mureimmat mukulat.
Retiisit kannattaa ehdottomasti kerätä heti, kun mukula on sopivan iso syötäväksi. Vanhemmiten mukula muuttuu puisevaksi ja kitkeräksi. Mukulan kasvaessa suureksi retiisi alkaa herkästi kukkimaan, mikä tekee mukulasta syömäkelvottoman. Tarkkaile kasvustoa kukkavarsien varalta ja korjaa sato heti talteen, jos niitä alkaa muodostua.
Kokeile erivärisiä ja -muotoisia retiisilajikkeita! Pitkulaiset tai kokonaan valkoiset retiisit tuovat mukavaa vaihtelua tarhurointiin.
Vinkki: Retiisi tuottaa satoa noin 30 päivässä, joten voit kylvää sitä useampaan kertaan kesän mittaan. Näin saat satoa jatkuvasti ja voit kokeilla erilaisia lajikkeita yhdenkin kesän aikana.
10: Punajuurikas
Punajuurikas on varma ja helppo hyötykasvi kasvimaalle tai kasvulavaan. Sen voi kylvää heti, kun maa on muokattavissa ja punajuurikas tuottaa satoa viileinäkin kesinä.
Lajikkeiden kirjokin on mukavan kattava: voit kasvattaa litteitä, pyöreitä, pitkulaisia, yksivärisiä tai raidallisia punajuurikkaita omassa maassa.
Tarkista siemenpakkauksesta tarkat kylvöohjeet ja tarvittava kasvuaika sadonkorjuuseen. Eri lajikkeet tuottavat satoa eri tahtiin, joten voit kasvattaa sekä aikaisia että myöhäisempiäkin lajikkeita samana kesänä.
11: Avomaankurkku
Avomaankurkun kasvatus onnistuu helpommin kuin kasvihuonekurkun ja tämä helppo hyötykasvi viihtyy vaikkapa viljelylaatikossa tai suuressa ruukussakin.
Ja vaikka avomaankurkku onkin hieman kylmänarka, se on yleensä satovarma, kun varaat sille puutarhassa lämpimän ja suojaisan kasvupaikan.
Avomaankurkku kasvattaa hurjan suuren kasvuston, joten kasvualustan tulee olla ravinteikas. Kasvukauden mittaan avomaankurkku tarvitsee yleensä kaksi lisälannoitusta.
Helpommalla pääset, kun teet avomaankurkulle varastolannoituksen istutuksen yhteydessä. Kaiva noin 20-30 sentin päähän taimesta (tai kasvuastian reunaan) noin 20 sentin syvyinen kolo. Täytä se luonnonlannoitteella ja peitä varastolannoite mullalla. Itse käytän kanankakka- tai hevonkakkarakeita. Kurkun juuret löytävät tiensä lannoitteen luo ja kasvi ottaa siitä kesän mittaan kaikki tarvittavat ravinteet omaa tahtia.
12: Yrtit
Suurin osa yrteistä on helppo kasvattaa, kunhan muistat kastella ja lannoittaa niitä säännöllisesti.
Napsi yrteistä satoa kesän mittaan, niin taimet haarottuvat ja kasvavat pensasmaisen tuuheiksi. Latvomisesta hyötyvät esimerkiksi basilika, oliiviyrtti, timjami, salvia ja rosmariini. Tilli ja persilja puolestaan kasvavat yksivartisina, joten ne kannattaa korjata talteen varsineen.
Näin aloitat hyötyviljelyn helposti
Kun mieluisat hyötykasvit on valittu, on aika aloittaa kylvö ja viljely!
Ennen kuin suuntaat siemenkauppaan tai taimimyymälään, kannattaa tehdä pienimuotoinen viljelysuunnitelma, jotta satoa muodostuu helposti ja runsaasti.
Tässä 6 nopeaa vinkkiä, joilla aloitat hyötyviljelyn helposti:
1: Valitse lajikkeet kasvupaikan mukaan
Kaikki hyötykasvit viihtyvät omanlaisella kasvupaikallaan. Mieti etukäteen, millaiset kasvuolot ja -paikat pystyt tarjoamaan omassa puutarhassa tai parvekkeella.
Nyrkkisääntönä pätee, että melkein kaikki hyötykasvit tuottavat enemmän satoa valoisalla, aurinkoisellaa ja suojaisalla kasvupaikalla. Etenkin lämpöä rakastavat hyötykasvit, kuten kurkut ja kurpitsat, tuottavat niukasti satoa tuulisella, viileällä ja varjoisalla kasvupaikalla.
Jos suojaisaa ja aurinkoista paikkaa ei löydy, ei hätää! Hyötykasveista esimerkiksi salaatit, yrtit, punajuurikas, herne ja mangoldi tuottavat satoa myös varjoisalla paikalla.
2: Lannoita oikein
Osa hyötykasveista vaatii runsaasti ravinteita jo kasvukauden alussa ja lisälannoitusta kesän mittaan. Mieti siis jo nyt, millainen maaperä omassa puutarhassa ja hyötytarhassa on.
Paranna ja lannoita maata tarvittaessa. Jos käytät kaupan lannoitetta, noudata aina lannoitepakkauksen annosteluohjeita. Liiallinen lannoitus rehevöittää maata ja saa hyötykasvit kasvattamaan rehevän kasvuston sadon kustannuksella.
Runsaasti ravinteita tarvitsevat muun muassa:
- Tomaatit
- Kurkut ja kurpitsat
- Kaalit
- Varsiselleri
- Purjo
- Paprikat ja chilit
Niukasti ravinteita tarvitsevat muun muassa:
- Härkäpapu
- Pensaspapu
- Peruna
- Punajuurikas
- Porkkana
3: Kitke rikkakasvit
Hyötykasvit jaksavat tuottaa runsaan sadon, kun jaksat kitkeä rikkakasvit pois kasvimaalta ja kasvulavasta.
Rikkakasvit kilpailevat vedestä ja ravinteista hyötykasvien kanssa, joten ne kannattaa kitkeä pois mahdollisimman nopeasti.
4: Torju tuholaiset ja kasvitaudit
Valitettavan usein puutarhurin riesana ovat erilaiset tuholaiset ja kasvitaudit.
Helpoin tapa välttää niiden torjunta on valita puutarhaan hyötykasveja, jotka eivät vedä puoleensa tuholaisia magneetin lailla.
Tuholaisille alttiimpia kasveja ovat erilaiset kaalit ja koisokasvit. Avomaalla kaalikasvien suojana voi käyttää tiheitä suojaverkkoja. Itse kasvatan kaalikasvien vieressä voimakkaasti tuoksuvia yrttejä ja samettikukkaa, jotka harhauttavat tuholaisia melko tehokkaasti. Paras vaikkakin hieman aikaa vaativa torjuntakeino on käydä kasvit läpi 2-3 kertaa viikossa ja poistaa tuholaiset ja niiden munat ja toukat käsin.
Kasvitaudeista kenties yleisimmät ovat etenkin tomaatteja ja kurkkukasveja vaivaavat homeet ja härmät. Valitse hyötypuutarhaan vastustuskykyisiä lajikkeita, jotka tuottavat satoa pidempään, vaikka kasvitauti pääsisikin iskemään.
Meillä härmä iskee joka kesä niin avomaankurkkuihin kuin kurpitsakasveihinkin. Siitä ei pääse eroon, mutta kasvit tuottavat sinnikkäästi satoa, vaikka härmä leviääkin nopeasti. Poistan lehtiä sitä mukaa, kun tauti leviää, ja huolehdin riittävästä lannoituksesta ja kastelusta, jotta kasvit jaksavat tuottaa uusia lehtiä ja kypsyttää satoa.
5: Pidä puutarhapäiväkirjaa
Kun kylvö- ja istutustyöt alkavat keväällä, menneiden vuosien muistiinpanoista on helppo luntata, mitkä työt kannattaa tehdä milloinkin ja mitkä asiat hyötytarhassa ovat onnistuneet parhaiten.
Puutarhapäiväkirja on helppo tapa pitää kirjaa siitä, mitkä hyötykasvit ovat onnistuneet, millä kasvupaikalla ne ovat tuottaneet parhaan sadon ja mitkä kasvit ovat viihtyneet vierekkäin.
Muistiinpanoja kannattaa käytää myös viljelykierron toteuttamiseen. Kiertoviljelyssä samaa hyötykasvia ei kasvateta samalla paikalla vuodesta toiseen, vaan kasvupaikka vaihtuu. Näin maaperä ei pääse köyhtymään ja siinä mahdollisesti majailevat tuholaiset ja kasvitaudit eivät koidu kasvien riesaksi vuodesta toiseen.
6: Muista kumppanuuskasvit
Kumppanuuskasvit ovat ”hyviä naapureita”, jotka auttavat toisiaan kasvukauden mittaan. Jokaisella hyötykasvilla on yksi tai useampia kumppanuuskasveja, jotka erimerkiksi torjuvat tuhoaisia ja kasvitauteja tai parantavat makua ja sadon laatua ja määrää.
Kaikilla hyötykasveilla on myös ”huonoja naapureita”, joiden vieressä ne eivät viihdy. Tällöin sato jää niukaksi, kasvi altistuu tuholaisille ja taudeille helpommin ja tarhurointi on hankalaa ja vaatii enemmän aikaa.
Lue lisää kumppanuuskasveista täältä.
Loppusilaus: Helpot hyötykasvit kotipuutarhaan
Oman hyötytarhan antimista pääsee nauttimaan vähällä vaivalla, kun valitsee omaan puutarhaan tai omalle parvekkeelle niiden tarjoamiin kasvuoloihin sopivia hyötykasveja.
Omalla kohdallani hyötytarhurointi on lähtenyt monena vuonna täysin käsistä ja tarhurilla on ollut kädet täynnä jos jonkinmoista puuhaa kitkemisestä tuholaistorjuntaan.
Jotta pääsisin helpommalla seuraavana kesänä, olen pitänyt kirjaa onnistumisista ja epäonnistumisista. Pienen puutarhapäiväkirjan avulla osaan ajoittaa kylvöt ja istutukset helposti ja muistan, millä kasvupaikalla mikäkin hyötykasvi on kasvanut edellisvuonna.
Näiden niksien avulla puutarhan hoitaminen helpottuu, aikaa säästyy ja saan suuremman sadon vähemmällä vaivalla.
Jos haluat päästä nauttimaan oman puutarhan antimista tänä vuonna, valitse tämän artikkelin helpoista hyötykasveista muutama kokeiltaviksi! Testaile rohkeasti erilaisia lajikkeita ja valitse kasvatettaviksi niitä kasveja, joista itse pidät ja nautit niin puutarhassa kuin keittiössäkin.
