Hyötypuutarhan perustaminen on helppo keino kasvattaa maukkaita vihanneksia, yrttejä ja juureksia. Pienikin hyötypuutarha tuottaa mukavasti tuoretta satoa omiin tarpeisiin.
Mikä parasta, omassa hyötypuutarhassa voit kasvattaa juuri niitä hyötykasveja, joista itse pidät.
Miten hyötypuutarha sitten perustetaan?
Homma hoituu ilman suurempia kikkailuja, kun jaksat suunnitella tarhasi huolellisesti ennen kylvö- ja istutustöitä. Suunnittelemalla vältät myös yleisimmät mokailut, jotka saattavat koitua kesän aikana riesaksi, kun kasvit tuntuvat kituuttavat ja satoa ei kuulu.
Tässä artikkelissa käyn läpi muutaman helpon vinkin oman hyötypuutarhan perustamista varten. Näillä nikseillä pienenkin hyötytarhan perustaminen käy helposti – ja maukas sato on taattu!
1: Valmistelut
Mihin aiot perustaa hyötypuutarhan?
Mieti ensiksi, mihin haluat hyötytarhasi perustaa.
Kukin hyötykasvi vaatii tietynlaiset kasvuolosuhteet viihtyäkseen ja tuottaakseen runsaasti maukasta satoa.
Niinpä oman hyötypuutarhan paikka vaikuttaa siihen, mitä kasveja siellä kannattaa viljellä.
Pääset helpoimmalla, kun valitset viljeltäviksi vain sellaisia hyötykasveja, jotka menestyvät valitsemallasi paikalla.
Varmimman sadon saat, kun viljelet näitä helppoja hyötykasveja.
Tässä muutama asia, jotka kannattaa huomioida hyötypuutarhaa suunnitellessasi:
Valo ja lämpötila
Valo ja lämpö ovat elinehto kaikille hyötykasveille, joten hyötypuutarhan tulisi sijaita mieluiten tontin valoisimmassa ja lämpimimmässä paikassa.
Auringonvalo auttaa kasveja yhteyttämään ja muodostamaan sokereita ja erinäisiä aromiaineita, jotka siirtyvät kasvin juuriin, hedelmiin ja muihin syötäviin osiin.
Niinpä esimerkiksi tomaateista tulee aurinkoisella kasvupaikalla erityisen maukkaita, kun taas varjoisemmalla paikalla sato jää pienemmäksi ja maultaan vaisummaksi.
Mitä enemmän valoa kasvit saavat, sitä nopeammin ne jaksavat kasvaa ja tuottaa satoa.
Toki puolivarjoisakin paikka käy, kunhan kasvit saavat suoraa auringonvaloa vähintään muutamia tunteja päivässä.
Itse perustin hyötypuutarhan mökille, puolivarjoiselle metsätontille. Paikka paikoin puut varjostavat puutarhaa päivän kuumimpina tunteina. Näille paikoille istutin puolivarjossa ja viileässä viihtyviä kasveja. Paahteisemmilla paikoilla kasvavat aurinkoa ja lämpöä rakastavat hyötykasvit.
Puolivarjossa (mutta valoisassa) viihtyviä hyötykasveja:
- Salaatit
- Kaalit
- Pinaatti
- Mangoldi
- Retiisi
- Kuukausimansikka
- Vadelma
- Viinimarjat
- Karviaiset
- Yrtit: ruohosipuli, tilli, persilja, minttu, kirveli, sitruunamelissa, korianteri
Puolivarjossa (mutta valoisassa) selviäviä hyötykasveja – sato jää pienemmäksi kuin aurinkoisella paikalla:
- Herneet
- Pensaspapu
- Sipulit
- Porkkana
Auringossa viihtyviä hyötykasveja:
- Kurkut
- Kesäkurpitsat
- Tomaatti
- Munakoiso
- Peruna
- Ananaskirsikka (Physalis)
- Paprikat ja chilit
- Yrtit: basilika, timjami, oregano, salvia, rosmariini, oliiviyrtti
Kasvualusta
Kun kasvupaikka on tiedossa, on aika miettiä hyötypuutarhan kasvualustaa.
Perustatko hyötypuutarhan nurmialueelle kääntämällä maata ja tuomalla paikalle lisämultaa?
Vai haluatko mieluummin korotetun puutarhan käyttämällä kasvulavoja?
Vai tekeekö mielesi sittenkin kasvattaa hyötykasveja ruukuissa ja astioissa esimerkiksi parvekkeella tai terassilla?
Ravinteikas ja muheva kasvualusta on hyötypuutarhan perustamisessa avain runsaaseen satoon ja hyvinvoiviin kasveihin.
Vaihtoehtoja on useampia – tässä niistä muutama:
- Kasvimaa avomaalle:
Viljavalla paikalla avomaalle perustettu hyötypuutarha on helppohoitoinen. Kasvit saavat helposti vettä juurillaan ja maaperän pieneliöt pitävät huolen kasvualustan kunnosta. - Kohopenkki kasvulavoihin:
Kasvulavat säästävät tarhurin selkää! Lisäksi kohopenkki lämpenee keväällä nopeammin, joten pääset kylvö- ja istutuspuuhiin aiemmin kuin avomaalla. Kasvualusta kannattaa kasata kerroksittain: alimmaksi risuja, päälle ohut kerros syksyn lehtiä, muuta kompostoituvaa massaa, tai puolivalmista kompostia, ja sen päälle varsinainen kasvumulta. - Ruukut ja kasvuastiat terassille tai parvekkeelle:
Hyötypuutarhan perustaminen onnistuu myös pienessä tilassa! Valitse riittävän tilavat astiat ja käytä ravinteikasta multaa. Koska multatila on rajallinen, huolehdi tarvittavasta lisälannoituksesta ja riittävästä kastelusta.
Kastelu
Kun kasvupaikka ja -alusta ovat selvillä, mieti seuraavaksi, kuinka hoidat hyötypuutarhan kastelun ja mistä kasteluvesi tulee.
Avomaalla kastelu on tärkeää etenkin kasvukauden alussa. Kun kasvien juuret ylettyvät syvemmälle maahan, kastelun tarve vähenee.
Kasvulavat kaipaavat enemmän vettä, koska kasvien juuret eivät aina yletä maaperään saakka. Sama pätee ruukkuihin ja kasvuastioihin.
Muista myös, että useimmat hyötykasvit pitävät lämpimästä vedestä. Vältä siis kastelua esimerkiksi kylmällä kaivovedellä, jotta kasvien juuristo ei ota nokkiinsa. Etenkin tomaatit, kurkut, kurpitsat ja pavut ovat herkkiä kylmälle vedelle.
Helppo keino turvata lämpimän kasteluveden saanti on perinteinen tynnyri tai muu suuri astia, jonka voit täyttää kastelukierroksen lopuksi vedellä. Näin kylmäkin vesi ehtii lämmetä joko yön tai päivän aikana.
Meidän hyötypuutarhassa kastelu hoituu järvi- ja sadevedellä, joka saa lämmetä tynnyrissä ja kastelukannuissa sopivan haaleaksi.
Mitä haluat kasvattaa hyötypuutarhassasi?
Hyötypuutarhan perustaminen alusta asti antaa vapauden valita viljelyyn lempikasvejasi.
Puutarhan hoitaminen on huomattavasti mielekkäämpää, kun tiedät käyttäväsi satoa lempiruokiesi valmistamiseen.
Viljele vihanneksia, joita käytät ruoanlaitossa. Valitse lisäksi muutama uusikin kasvi kokeiltavaksi vuosittain.
Mieti myös, kuinka hyötypuutarhasta olisi iloa silmälle. Monet hyötykasvit ovat näyttäviä sellaisinaan, mutta voit kylvää niiden sekaan esimerkiksi ruiskaunokkia, kehäkukkaa tai kosmoskukkaa. Kaikki niistä kukkivat syksyyn saakka ja houkuttelevat paikalle pölyttäjiä.
Jos olet aloitteleva puutarhuri, valitse helppoja ja varmoja lajikkeita kustakin kasvista. Näin pääset hoitamisessa vähemmällä ja saat varmemman sadon.
Kiinnitä erityisesti huomiota lajikkeiden vastustuskykyyn. Esimerkiksi perunoiden, tomaattien ja kurkkujen kohdalla kannattaa valita lajikkeita, jotka ovat mahdollisimman resistenttejä erilaisille kasvitaudeille.
Pidä myös mielessä mahdolliset tuholaiset. Vaikka esimerkiksi kaalikasvit ovat melko helppoja kasvatettavia ja ne menestyvät viileinäkin kesinä, kaalien riesana ovat valitettavan monet tuholaiset.
Oma lempivihannekseni on parsakaali ja sitä kasvaakin meillä aina. Mutta koska viljelen kaikki hyötykasvimme luomuna, tuholaisten torjunnassa ainut keino on kerätä tuholaiset pois käsin tai käyttää tiheää suojaverkkoa kasvien yllä.
Valitettavasti nimenomaan kaalikasvit tuntuvat maistuvan erityisen hyvin erilaisille perhosille, joiden munia ja toukkia keräilen pois kasveista päivittäin.
Helppohoitoisia hyötykasveja ovat muun muassa:
- Pensas- ja salkopavut
- Härkäpavut
- Herneet
- Peruna
- Kesäkurpitsa
- Salaatit
- Pinaatti
Lue lisää: Helpot hyötykasvit: 12 varmaa lajiketta kotipuutarhaan
2: Kylvötyöt
Oman hyötypuutarhan perustaminen on edullisinta, kun kasvatat taimet itse siemenestä. Tällöin myös lajikevalikoima on suurempi.
Taimikasvatus on lisäksi hauskaa puuhaa, jossa myös lapset voivat olla mukana. Omien hyötykasvien hoitaminen ja kehittyminen siemenestä taimeksi on kiehtovaa katseltavaa myös aikuisille.
Jos taimien esikasvatus tuntuu työläältä tai olet liikkeellä hieman myöhään, ei hätää. Voit aina turvautua ostotaimiin, jolloin pääset suoraan istutuspuuhiin.
Tässä muutama vinkki hyötypuutarhan kylvötöihin:
Tee viljelysuunnitelma ja kylvöaikataulu
Viljelysuunnitelman tulisi sisältää melko tarkkaan kunkin hyötykasvin kasvupaikka.
Jaa siis hyötypuutarhan viljelyala eri kasvien kesken ja mieti, mikä kasvi menestyy parhaiten milläkin paikalla. Paahteisella kasvimaalla voit esimerkiksi sijoittaa puolivarjossa menestyviä hyötykasveja korkeampien kasvien varjoon.
Kylvöaikataulun avulla varmistat, että taimet ovat istutusvalmiita heti, kun säät sallivat. Aikataulun laatiminen saattaa tuntua hieman hankalalta, mutta voit käyttää samaa aikataulua myös seuraavina vuosina.
Kylvöaikataulu on helppo suunnitella samalla kun ostat siemeniä. Pakkauksessa on aina kerrottu sopiva kylvöaika – useimmiten erikseen sekä taimikasvatukselle että avomaakylvöille.
Kaikki hyötykasvit eivät siis tarvitse erillistä taimikasvatusta, vaan voit kylvää ne suoraan kasvimaalle, lavaan tai kasvuastiaan. Varmista kunkin kasvin tarpeet siemenpakkauksesta.
Muun muassa nämä hyötykasvit vaativat esikasvatuksen sisätiloissa:
- Tomaatti
- Munakoiso
- Paprikat ja chilit
- Varsiselleri
- Purjo
- Jättisipuli
- Persilja
Käytä puhdasta kylvömultaa
Taimikasvatus onnistuu helpoiten, kun käytät uutta kylvömultaa. Se on tarpeeksi kevyttä ja niukkaravinteista pienille taimille.
Liian ravinteikas multa – esimerkiksi kukkamulta tai ”musta multa” – ei sovellu taimikasvatukseen. Pikkutaimien hennot juuret eivät kestä liian voimakasta maata ja taimet saattavat nuupahtaa alkumetreillä.
Voit myös valmistaa itse sopivan kylvömullan lisäämällä kaupan puutarhamultaan hiekkaa ja mahdollisuuksien mukaan turvetta. Hiekka keventää multaa ja lisää sen läpäisevyyttä. Taimet viihtyvät ilmavassa kasvualustassa.
Idätä siemenet lämpimässä
Useimmat siemenet itävät parhaiten lämpimässä, 20-25 asteessa.
Poikkeuksiakin on: esimerkiksi salaatit itävät parhaiten viileässä.
Tarkista siis kunkin kasvin erityistarpeet siemenpakkauksesta.
Itse pidän keväisin idätysruukut vaatekaapin päällä, sillä katonrajassa lämpötila on juuri sopivat 21-24 astetta. Kotioloissa myös kylpyhuone, jossa on lattialämmitys, on kelpo paikka idätykseen.
Pidä multa kosteana, muttei märkänä. Siemenet mätänevät melko helposti, joten kastele idätysruukkuja mieluummin liian vähän kuin liian paljon.
Yleensä riittää, kun kastelet kasvualustaa kylvön yhteydessä ja peität kylvöksen kirkkaalla muovilla. Tämä luo itäville siemenille kasvihuoneen kaltaiset olot ja ilmankosteus pysyy korkeana.
Siirrä pikkutaimet valoisaan ja viileämpään paikkaan
Kun siemenet itävät ja pikkutaimi pilkistää mullasta esiin, on aika siirtää ruukut viileämpään paikkaan.
Pikkutaimet varttuvat viileässä ja valoisassa paikassa tanakoiksi ja tukeviksi. Aurinkoinen ikkunalauta on oivallinen paikka taimille. Vielä paremmin tähän solvetuu viileä kuisti tai veranta, jossa valoa tulee useammasta suunnasta.
3: Istuttaminen
Kun ilmat ovat lämmenneet sopivasti ja taimet ovat riittävän tanakoita, on aika istuttaa ne ulos lopullisille kasvupaikoilleen.
Yleensä taimien istuttaminen ajoittuu touko-kesäkuuhun. Tarkista jälleen kunkin hyötykasvin tarpeet ja sopiva ajankohta istuttamiseen siemenpakkauksesta.
Jotkin taimet viihtyvät viileässä (esim. härkäpavut ja kaalikasvit), kun taas toiset paleltuvat hyvinkin herkästi (esim. salkopavut, tomaatit, kurkut ja kurpitsat).
Karaise taimet ennen ulos istuttamista. Karaisulla tarkoitetaan taimien totuttamista ulkoilmaan. Tähän mennessähän taimet ovat kasvaneet suojassa tuulelta, UV-säteilyltä ja muilta ulkoilmojen koettelemuksilta.
Karaisun voit hoitaa vaikka näin:
- Varaa aikaa karaisulle noin viikko
- Vie taimet päivittäin ulos, mutta tuo ne viimeistään illalla sisälle
- Ulkoiluta taimia ensimmäisenä päivänä vain noin 2-3 tuntia
- Pidennä ulkoiluaikaa päivittäin noin 2 tunnilla
Karaisuviikon jälkeen on aika istuttaa taimet lopullisille kasvupaikoilleen.
Tässä muutama helppo vinkki istutuspuuhiin:
- Tarkista, voiko kasvin istuttaa syvemmälle kuin taimiruukussa. Tomaatti kasvattaa mullan alle jäävään varteen juuria. Kurkku sen sijaan mätänee helposti, jos vartta jää mullan alle.
- Kaiva riittävän syvä istutuskuoppa.
- Kastele istutuskuoppa läpikotaisin ja anna veden imeytyä hetki.
- Irrota taimi varovasti ruukusta ja aseta se istutuskuoppaan.
- Tiivistä multa varovasti juuripaakun sivuilta.
Vasta istutetut taimet tarvitsevat säännöllista kastelua. Kun juuristo kasvaa syvemmälle, kasteluväli pitenee ja voit vähentää kastelua.
4: Hyötypuutarhan hoitaminen
Hyötypuutarha vaatii eniten hoitoa taimivaiheessa eli keväällä ja alkukesällä.
Kun taimet kasvavat ja juurtuvat paikoilleen, hoitotyöt helpottuvat ja usein pelkkä kastelu ja tarvittaessa lisälannoittaminen riittävät.
Kuten sanottu, hoitotöissä pääset helpolla, kun valitset hyötypuutarhaan kasveja, jotka viihtyvät kotipuutarhasi tarjoamissa olosuhteissa.
Tässä muutama helppo vinkki hyötypuutarhan hoitoon kasvukauden aikana:
- Poista rikkakasvit:
Rikkakasvit kilpailevat ravinteista, vedestä ja valosta hyötykasviesi kanssa. Kun kitket rikkakasvit pois mahdollisimman varhain, viljeltävät kasvit saavat enemmän kasvuvoimaa. - Kastele riittävästi:
Tarkkaile hyötypuutarhan kasveja päivittäin ja kastele tarvittaessa. Kastelu on paras ajoittaa aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan. Tällöin kasteluvesi ehtii imeytyä kunnolla multaan eikä haihdu taivaan tuuliin kuumassa keskipäivän auringossa. - Lannoita tarvittaessa:
Jotkin hyötykasvit tarvitsevat lisälannoitusta kasvukauden aikana. Tällaisia syöppöjä ovat esimerkiksi tomaatit, kurkut ja kurpitsat. Tarkista jälleen kunkin kasvin tarpeet. Käytä mieluiten eloperäisiä lannoitteita: puolivalmista kompostia, bokashi-massaa tai luonnonlannoitteita. Noudata aina lannoitepakkausten annosteluohjeita. Lannoituksen kultainen sääntö kuuluu: vähemmän on enemmän. - Kokeile kateviljelyä:
Kasvukauden aikana voit peittää kasvualustan pinnan eloperäisellä aineella, vaikkapa nurmisilpulla tai kompostimullalla. Katteen alla maa pidättää paremmin kosteutta ja rikkakasvit eivät jaksa kasvaa katteen läpi. Kate parantaa myös maan laatua ja vilkastaa pieneliötoimintaa. - Tarkkaile tuholaisia ja kasvitauteja:
Pidä silmällä hyötypuutarhasi hyvinvointia. Sopivalla kasvupaikalla kasvit kehittyvät vahvoiksi ja vastustuskykyisisksi. Erilaiset tuholaiset ovat hoidettavissa lempeästi ilman myrkkyjä. Useimmat niistä voi kerätä pois käsin tai voit käyttää torjuntaan tiheitä verkkoja ja harsoja. Lisäksi tuholaisten torjuntaan voit valmistaa itse sopivat aineet ja litkut.
Puutarhan hoitamisessa kannattaa pitää mieli rentona. Jokaisessa hyötypuutarhassa tapahtuu yllättäviä juttuja – sellainen luonto vain on.
Jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ei hätää. Pistä merkille, mitä on tapahtunut ja mistä moinen johtuu.
Muista myös, että vaikka tuholaisia saattaakin ilmaantua, eivät ne välttämättä iske koko satoon. Usein esimerkiksi kaalin tuholaiset voi korjata helposti pois käsin. Lisäksi monet tuholaiset tuppaavat iskemään kasveihin, kun sato on jo melkein korjattavissa. Niinpä ne saattavat tehdä hallaa lehdille, mutta itse hedelmä tai syötävä osa kasvista pelastuu.
Useimmat yllätykset ovat siis melko helposti ratkaistavissa. Ja viimeistään seuraavana kesänä tämän vuoden kokemukset tulevat tarpeeseen.
5: Sadonkorjuu
Kaiken hoitamisen jälkeen puutarhuri saa palkinnoksi runsaan ja maistuvan sadon!
Sadonkorjuun koittaessa hyötypuutarhan perustaminen ja hoitaminen saavat aivan uuden merkityksen, kun ruokapöydällä komeilevat oman maan perunat, vihersalaatti, grillijuurekset ja punaiset pikkutomaatit.
Koska sadonkorjuu sitten alkaa?
Sää vaikuttaa olennaisesti sadonkorjuun alkamiseen – viileiden ja lämpimien alkukesien välillä on jopa useamman viikon ero.
Jotkin hyötykasvit antavat satoa jo kesäkuussa, mutta toisia saattaa joutua odottelemaan elokuun loppupuoliskolle. Tästä syystä hyötypuutarha onkin niin palkitseva harrastus: pääset seuraamaan sadon kypsymistä koko kesän läpi ja nauttimaan oman työn tuloksista koko perheen kanssa.
Tässä on lyhyt yhteenveto eri hyötykasvien sadonkorjuun alkamiskuukausista:
- Kesäkuussa:
Retiisi, rukola, pinaatti, salaatit - Heinäkuussa:
Herneet, härkäpapu, kesäkurpitsa, kurkku, peruna, pensaspapu, porkkana, tomaatti - Elokuussa:
Chilit ja paprikat, kaalit, mangoldi, munakoiso, purjo, salkopapu, sipulit
Muista kuitenkin, että sadonkorjuun alkaminen saattaa vaihdella melkoisesti seuraavien muuttujien mukaan:
- Kasvuvyöhyke
- Kylvöajankohta
- Sään vaihtelut
- Kasvupaikka (valo, lämpötila, tuuli)
Itse olen melko innokas taimikasvattaja ja usein hieman liian aikaisin liikkeellä. Kun säät lämpenevät, koko talo on pullollaan taimiruukkuja pitkin ikkunalautoja ja pöytiä.
Vaikka pikkutaimet ovatkin välillä tiellä, niiden kasvua on mukava seurata päivittäin. Lisäksi kasvukausi saa varaslähdön, kun istutan taimet ulos sen sijaan, että kylväisin ne vasta kasvupaikalleen.
Niinpä meidän hyötypuutarhassa sadonkorjuu alkaa jo kesäkuun loppupuoliskolla, kun ensimmäiset kesäkurpitsat, kurkut ja härkäpavut alkavat kypsyä. Salaattikulhon täytteeksi löytyy siinä vaiheessa erilaisia lehtisalaatteja, pinaattia ja yrttejä.
Heinäkuun alkupuolella päästään nauttimaan herneistä, pensaspavuista ja perunoista. Lämpiminä kesinä ensimmäiset tomaatitkin ovat kypsyneet ennen heinäkuun puoliväliä.
Hieman myöhemmin, heinäkuun puolenvälin kieppeillä lautaselle päätyy jo ensimmäiset parsakaalit ja aikainen spagettikurpitsa.
Sadonkorjuun aika jatkuu kuitenkin pitkälle loppukesään ja syksyynkin, kun myöhäisemmät kaalilajikkeet ja kurpitsat kypsyvät.
6: Hyötypuutarhan syystyöt
Kun sato on korjattu ja oman hyötypuutarhan antimet on nautittu, on aika valmistella kasvimaa, kasvulavat, ruukut ja muut astiat talven varalle.
Voit peittää maan pinnan sadonkorjuusta jäävillä tähteillä. Viljelykasvien vihreät osat on siis helppo kierrättää maaperään jättämällä ne kasvimaan katteeksi.
Jos käytössäsi on puutarhakomposti, voit tietysti myös kompostoida puutarhan jätteet, puiden lehdet ja muun maatuvan aineksen. Näin saat seuraavina kesinä ravinteikasta, kuohkeaa multaa hyötypuutarhan käyttöön.
Mikäli viljelet hyötykasveja ruukuissa tai astioissa, peitä ne talven ajaksi tai vie pois taivasalta. Syksyn sateiden kastelema multa saattaa rikkoa kauniit saviruukut, kun multa jäätyessään laajenee.
Viimeistään syksyllä on hyvä tehdä muistiinpanoja menneestä kasvukaudesta. Näin seuraavana kesänä on helpompi muistaa, mitä kasvatit missäkin ja mitkä kasvit menestyivät erityisen hyvin tai huonosti.
Tee syksyllä nämä muistiinpanot seuraavaa kasvukautta varten:
- Mitä kasveja kasvatit?
- Millä kasvupaikoilla kasvatit mitäkin?
- Mitkä kasvit menestyivät hyvin – mitkä huonosti?
- Mitkä kasvit olivat helppoja hoitaa – mitkä puolestaan vaivalloisia?
- Mitä hyötykasveja kaipaisit ruokapöytään enemmän?
- Mitä kasveja haluaisit kokeilla ensi vuonna?
Hyötypuutarhan perustaminen: Yhteenveto
Hyötypuutarhan perustaminen on palkitsevaa ja kiehtovaa puuhaa – suosittelen sitä ihan kaikille omien mahdollisuuksien mukaan.
Itse perustin hyötypuutarhan mökille, keskelle puolivarjoista tonttia. Aurinkoisiakin paikkoja löytyy, joten saan aina viljeltyä juuri niitä vihanneksia ja juureksia, joita meillä tykätään syödä.
Avomaalla ja lavoissa löytyy perunaa, juureksia, mangoldia, salaatteja ja kokonainen liuta erilaisia papuja ja kaaleja.
Kasvihuoneen suojissa kasvavat tomaatit, kurkut ja paprikat. Itse asiassa koko ajatus puutarhan perustamiseen lähti tomaateista. Halusin niitä ensin pari taimea seinustalle, mutta ajatus kasvihuoneesta alkoi houkuttelemaan. Ja kun korona-aikana oli helppoa olla mökillä, homma lähti vähän käsistä.
Kaikki helpot vinkit tomaatin kasvatukseen löydät täältä!
Hyötypuutarhan ei kuitenkaan tarvitse olla kovinkaan suuri, jotta saat mukavasti satoa ruokapöytään. Ruukuissa ja astioissa voit viljellä lempivihanneksiasi vaikka parvekeella tai terassilla.
Aloita viljely maltilla ja valitse kasvatukseen juuri niitä kasviksia, joista itse pidät. Näin ensikertalainenkin saa sadon onnistumaan ja kokemuksen karttuessa voit kasvattaa valikoimaa vuosi vuodelta.
Muista suunnitella hyötypuutarhan perustaminen huolellisesti. Tärkeintä on muistaa valita valitsemallesi kasvupaikalle sopivat kasvit ja lajikkeet. Näin helpotat hoitotöitä, selviät vähemmällä ja saat runsaamman sadon.
Millaisia hyötypuutarhasuunnitelmia sinulla on? Mitä kasveja haluaisit kasvattaa?
Jaa ihmeessä ajatuksiasi kommenteissa! Jos hyötypuutarhan perustaminen askarruttaa, kysy ihmeessä, niin autan parhaani mukaan!
