Kasvimaan kevättyöt hoituvat helposti, kun teet itsellesi pienen muistilistan tärkeimmistä jutuista.
Yleensä kasvimaan kevättyöt alkavat Etelä-Suomessa huhtikuun puolella. Pohjoisemmassa lunta saattaa olla vielä toukokuun puolivälinkin jälkeen, mutta kun luonto herää jälleen eloon, puutarhan kasvit kirivät nopeasti välimatkaa umpeen.
Hyvin hoidettu ja pohjustettu kasvimaa tuottaa suuremman sadon vähemmällä vaivalla. Mutta mitkä kasvimaan kevättyöt ovat tärkeimmät muistaa?
Tässä artikkelissa jaan omat vinkkini muistettaviin kevättöihin, joilla saat heräteltyä kasvimaan eloon horroksesta ja valmisteltua sen uutta, satoisaa kasvukautta varten.
1: Muokkaa kasvimaa kylvökuntoon
Kasvimaan kevättyöt alkavat maan muokkaamisesta. Tasoita ja muokkaa viljelymaa kuntoon heti, kun maa on kuivahtanut sen verran, ettei se enää tartu työvälineisiin. Tällöin multapaakut murenevat helposti ja maa kuohkeutuu.
Jos olet kääntänyt kasvimaan syksyllä, kevyt pintamuokkaus riittää keväällä.
Maanmuokkauksella saat kasvimaasta kuohkeamman ja mullan pintakerros muuttuu hienojakoisemmaksi ja tasaiseksi. Hyvä mururakenne auttaa siemeniä itämään tasaisesti ja taimettuminen lähtee paremmin vauhtiin.
Jos olet kateviljelijä, maata ei välttämättä tarvitse muokata lainkaan. Maatuvien katteiden alla maaperä pysyy kuohkeana ja multavana kuin itsestään. Voit siirtää katteet hetkeksi syrjään, jos maa tuntuu sulavan ja lämpenevän hitaasti.
2: Paranna maata eloperäisellä materiaalilla
Koko kasvimaa hyötyy eloperäisten materiaalien lisäämisestä kasvualustaan. Kun lieroilla ja maaperän pieneliöillä on ravintoa, ne kuohkeuttavat maata puolestasi ja parantavat kasvualustaa kuin itsestään.
Jo syksyllä kasvualustaan kannattaa muokata sadonkorjuusta jääneitä kasvien osia, lehtiä ja vaikka puolivalmista puutarhakompostiakin.
Keväällä voit kattaa halutessasi vaikka koko kasvimaan eloperäisellä katemateriaalilla, jos istutat kasvimaalle esikasvatettuja taimia. Jos kylvät siemenet suoraan kasvualustaan, lisää katteita vasta taimettumisen jälkeen.
Eloperäisen materiaalin lisääminen maaperään on ehdottoman tärkeää, jotta kasvimaa voi hyvin ja jaksaa tuottaa runsaan sadon tänäkin kesänä.
Meidän tontilla kivikkoinen ja juurakkoinen metsänpohja on ravinneköyhää, hiesuista ja sellaisenaan huonoa kasvimaan pohjaksi. Vuosien mittaan olen saanut kuitenkin parannettua maata kippaamalla kasvimaalle milloin mitäkin eloperäisiä katteita ja muita materiaaleja, joita haalin lähimaastosta niin paljon kuin vain ehdin.
Nyt maa on mukavan murenevaa, vettä pidättävää ja kuohkeaa. Mihin tahansa lapion iskeekin kasvimaalla, mullassa myllertää uskomaton määrä lieroja ja muita pieneliöitä. Tällainen maa voi hyvin ja toimii erinomaisesti kasvimaan pohjana.
3: Tarkista viljelyrakennelmat ja korjaa tarvittaessa
Jos kasvimaasi on lavatarha, tarkista lavakaulusten liitokset ja rakenteet.
Itse olen rakentanut korotettuja penkkejä niin lavakauluksista kuin käsittelemättömästä puutavarastakin. Varsinkin jälkimmäinen tuppaa hapertumaan noin 4-5 vuodessa ja yksittäisiä ruuveja saa kiristellä ja vaihtaa vuosittain.
Jos kasvatat salkopapua, tarkista tukirakennelmat. Meillä salko- ja ruusupavut kasvavat seinustoilla, vanhoja tikapuita pitkin ja tukiverkkoihin tuettuina.
Avomaankurkun kasvatus onnistuu myös erilaisten tukirakennelmien varassa. Tarkista niiden kestävyys, jotta tukitolpat, -verkot ja -rakennelmat kestävät kurkkujen painon.
4: Muista vuoroviljely
Ennen kuin suunnittelet kylvöt ja niiden aikataulut, muista viljelykierto.
Kiertoviljely, vuoroviljely tai viljelykierto pitää maan ja kasvit terveempinä. Sen perusidea toimii näin:
Kasvimaa jaetaan ensin neljään yhtä suureen lohkoon tai alueeseen.
Kussakin lohkossa viljellään yhtä seuraavista hyötykasviryhmistä vuorotellen:
- Paljon ravinteita tarvitsevat kasvit: Kaalit, kurkut, kurpitsat
- Vähän ravinteita tarvitsevat kasvit: Juurekset, sipulit, salaatit
- Peruna
- Maata parantavat kasvit: Herneet, pavut
Kun siis kasvatat tänä vuonna tietyssä lohkossa paljon ravinteita tarvitsevia kasveja, samassa lohkossa kannattaa kasvattaa seuraavana vuonna vähän ravinteita tarvitsevia kasveja.
Seuraavana kesänä paljon ravinteita tarvitsevat kasvit istutetaan siihen lohkoon, jossa on edelliskesänä kasvatettu maata parantavia kasveja.
Niinpä samaa kasviryhmää viljellään samalla paikalla joka 4. vuosi.
Tämä kierto varmistaa sen, että maaperässä mahdollisesti muhivat kasvitaudit eivät pääse tuhoamaan satoa. Jos esimerkiksi kaalikoi munii munansa kaalikasvien juuristoon tänä vuonna, toukat eivät löydäkään kaalikasveja ensi kesänä samalta paikalta, koska ne ovat siirtyneet seuraavaan lohkoon.
Kun pidät huolen viljelykierron periaatteesta, saat maistuvamman, terveemmän ja runsaamman sadon vähemmällä vaivalla.
5: Tee kylvö- ja kasvatussuunnitelma
Nyt on aika suunnitella kasvimaan kylvöt!
Mitä kasveja haluat kasvattaa tänä vuonna? Muista ainakin omat suosikit ja kokeile rohkeasti paria uuttakin kasvia tai lajiketta!
Kylvösuunnitelmassa on hyvä muistaa kaksi perusasiaa:
- Kylvöaikataulu: Hyötykasvit itävät ja taimettuvat eri tahtiin. Paprika kannattaa kylvää jo tammikuussa ja tomaatit maalis-huhtikuun vaihteessa. Kurkku- ja kurpitsakasvit voit kylvää vaikka vasta toukokuun puolivälissä, sillä ne tarvitsevat vain noin 2-3 viikon taimikasvatuksen.
- Kumppanuuskasvit: Tietyt kasvit viihtyvät erityisen hyvin vierekkäin kasvimaalla ja karkottavat toistensa tuholaisia ja torjuvat kasvitauteja ristikkäin. Esimerkiksi porkkana ja sipuli viihtyvät toistensa seurassa, sillä sipulin tuoksu harhauttaa porkkanakemppiä ja porkkana puolestaan sipulikärpäsiä.
Lue lisää: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa: Kasvata näitä hyötykasveja vierekkäin
Itse suunnittelen kylvötyöt näin:
- Arvioin ensin, kuinka suuri pinta-ala kussakin kiertoviljelyn kasvilohkossa on käytettävissä.
- Jaan lohkojen alueet eri hyötykasvien kesken kylvöriveihin ja -ryhmiin.
- Kurkkaan omaan siemenvarastoon ja täydennän sitä tarvittaessa uusilla siemenillä.
- Kirjaan kalenteriin, milloin voin kylvää kunkin hyötykasvin siemenet joko suoraan kasvimaalle tai taimipotteihin esikasvatusta varten.
Nyt kun kirjoitan tätä, tämä systeemi kuulostaa todella monimutkaiselta. Mutta sitä se ei ole!
Ensimmäisenä puutarhavuonna kaikkien muuttujien huomiointi tuntui hankalalta, mutta seuraavan kevään kylvösuunnitelma oli jo periaatteessa valmis. Vaihtelen ja lisäilen vuosittain uusia lajikkeita kasvatussuunnitelmaan ja vaihdan niiden kasvupaikkaa.
Koska viljelykierron kasvulohkot ovat suunnilleen samankokoiset, minun ei tarvitse laskeskella viljelyaloja ja siementen tarvetta joka vuosi uudelleen.
6: Lannoita maltilla tarvittaessa
Kun kylvösuunnitelma on valmis, kasvimaan kevättyöt etenevät jo hyvin!
Seuraavaksi kannattaa huolehtia kasvimaan lannoittamisesta tarpeen mukaan.
Etenkin paljon ravinteita tarvitsevien kasvien lohkoon kannattaa lisätä kasvuvoimaa joko valmiilla luonnonlannoittella, tuoreella kompostimullalla tai hyvin palaneella lannalla tai huussikompostilla.
Lannoittaessa maltti on valttia ja vähemmän on enemmän. Jos käytät valmislannoitetta, valitse aina luonnonmukainen lannoite kasvimaalle. Ne liukenevat hitaasti, lisäävät maan humuspitoisuutta ja parantavat pieneliöiden oloja maaperässä.
Etenkin lierot kaivavat maahan käytäviä ja kuohkeuttavat maata puolestasi. Näiden käytävien kautta kasvien juuret saavat happea ja kasteluvesikin pääsee helposti syvemmälle maahan.
Tarjoa lieroille runsaasti ravintoa levittämällä kasvimaalle erilaisia kasviaineksia, kuten ruohosilppua, kuivia lehtiä tai puutarhan sadonkorjuujätteitä. Jopa rikkaruohojen vihreitä osia voi käyttää, kunhan niissä ei ole siemeniä.
7: Hyödynnä kevään kosteus kylvötöissä
Kun lumet sulavat ja routa kaikkoaa, maaperässä on runsaasti kosteutta kevään uutta kasvukautta varten.
Hyödynnä kevään kosteus kylvötöissä ja kylvä ensimmäiset hyötykasvien siemenet heti, kun maa on muokattavissa.
Kosteassa maassa pienten siementen on helppo itää ja taimien juurtua. Kun kosteus ulottuu maan pintaa syvemmälle, myös kasvien juuristot vahvistuvat ja löytävät vettä ja ravinteita syvältä maaperästä.
Kylmään maahan voit kylvää seuraavat hyötykasvien siemenet:
- Härkäpapu
- Mangoldi
- Pinaatti ja lamopinaatti eli uuden-seelanninpinaatti
- Porkkana
- Punajuuri
- Retiisit
- Salaatit
- Sipulit
Aivan kohmeiseen maahan siemeniä ei kuitenkaan kannata kylvää. Jos olet epävarma, odota mieluummin hieman pidempään ja kylvä myöhemmin.
8: Ajoita kylvötyöt oikein
Kun kasvimaan kevättyöt etenevät, siementen kylväminen ja taimien esikasvatus on hyvä hoitaa järjestelmällisesti.
Jos kasvatat vain muutamaa hyötykasvia, kylväminen on helppoa ja hoituu rutiinilla. Mutta jos kylvösuunnitelmassa on useita hyötykasveja jokaiselle kasvimaan lohkolle, kylvötyöt kannattaa kirjoittaa vaikkapa kalenteriin.
Koska eri hyötykasvien siemenet sitten kannattaa kylvää?
Itse hoidan ja ajoitan kylvötyöt näin:
Tammikuu (esikasvatus):
- Paprikat ja chilit
Helmikuu (esikasvatus):
- Malabarinpinaatti
- Mansikka
- Paprika (toinen kylvös)
- Rosmariini
Maaliskuu (esikasvatus):
- Basilika
- Kaalikasvit (kuun jälkipuoliskolla): keräkaali, kukkakaali, lehtikaali, parsakaali, punakaali
- Purjo
- Ruohosipuli
- Salvia
- Selleri
- Timjami
- Tomaatti
Huhtikuu (esikasvatus):
- Härkäpapu
- Jäävuorisalaatti
- Kaalikasvit (toinen kylvös), myös kyssäkaali
- Kurkku (kasvihuonelajikkeet)
- Mangoldi
- Pinaatti ja lamopinaatti
- Retiisi (suorakylvö heti kun maa muokattavissa)
- Sokerimaissi
- Tomaatti (toinen kylvös)
Toukokuu:
- Herneet (suorakylvö maan lämmettyä)
- Härkäpapu (suorakylvö heti kun maa muokattavissa)
- Kesäkurpitsa (2-3 viikon esikasvatus)
- Kurkku (avomaanlajikkeet)
- Mangoldi (suorakylvö maan lämmettyä)
- Pavut (esikasvatukseen kuun alkupuoliskolla)
- Peruna
- Porkkana
- Punajuuri (suorakylvö maan lämmettyä)
- Retiisi (kylvän uuden erän noin joka 2. viikko)
- Ruusupapu (esikasvatukseen kuun alkupuoliskolla)
- Tilli
Kesäkuu:
Maan lämmettyä ja hallanvaaran väistyttyä jatkan suorakylvöjä ja uusin nopeasti satoa tuottavien hyötykasvien kylvöt:
- Herneet
- Kesäkurpitsa
- Pensas- ja salkopapu
- Pinaatti
- Retiisi
- Salaatit
- Tilli
9: Huolehdi kastelusta
Kun siemenet on kylvetty, muista pitää kylvös tasaisen kosteana. Avomaalla kosteutta saattaa nousta riittävästi syvemmältä maasta, jolloin pintamullan kastelu riittää. Jos maa on päässyt kuivumaan, kastele runsaammin, kunnes siemenet itävät.
Taimikasvatuksessa multa kannattaa pitää kosteana, muttei märkänä. Useimmat siemenet mätänevät märkään maahan ja kylvös menee hukkaan.
10: Karaise taimet ennen istuttamista
Kun yöt lämpenevät ja hallanvaara on ohi (yleensä kesäkuun alkupuolella), on aika karaista esikasvatetut taimet. Karaisu vahvistaa taimia ja totuttaa ne ulkoilmaan, suoraan auringonvaloon, tuuleen ja sään vaihteluihin.
Avomaalle istutettavia taimia voi karaista vaikkapa viikon verran. Vie ne ensimmäisenä päivänä varjoisaan, suojaisaan paikkaan ulos noin tunniksi. Lisää ulkoiluaikaa parilla tunnilla päivittäin ja muista totuttaa taimet myös auringonpaisteeseen.
Karaisu saattaa vaikuttaa työläältä, kun taimia joutuu kanniskelemaan ulos ja sisään. Mutta mitä paremmin kasvit tottuvat sään vaihteluihin, sen nopeammin ne lähtevät kasvuun. Stressaantuneet taimet alkavat usein juroa, kun ne istuttaa ulos. Silloin niiden kasvu pysähtyy, sato myöhästyy, kukinta häiriintyy ja kasvi altistuu taudeille ja tuholaisille herkemmin.
11: Kitke rikkakasvit huolellisesti
Monivuotisten rikkakasvien kitkeminen kannattaa hoitaa jo pitkin kevättä. Maata muokattaessa rikkakasvien taimet ja juuret on helppo kaivaa ylös ja hävittää.
Joidenkin rikkojen juuret ulottuvat syvälle ja ne katkeilevat helposti. Esimerkiksi vuohenputki on innokas rikkakasvi, joka lähtee uuteen kasvuun jo pienestäkin juurenpalasta, joka jää kasvimaan multiin. Niinpä maan muokkaus kannattaa hoitaa käsin talikkoa käyttäen. Jyrsimellä myllättäessä rikkojen juuret pilkkoutuvat pieniksi paloiksi ja leviävät entisestään.
12: Hyödynnä kasvijätteet ja aloita kompostointi
Kompostimulta on mitä parhainta maanparannusainetta. Jos pihan perukoilta ei vielä löydy puutarhakompostia, nyt on hyvä aika pystyttää sellainen!
Puutarhakompostissa kasvien leikkuu- ja sadonkorjuujätteistä muodostuu puhdasta, ravinteikasta multaa, joka tekee ihmeitä maan pieneliöstölle. Kompostimulta lisää maan humuspitoisuutta, ruokkii lieroja ja auttaa kasvimaata tuottamaan runsaan sadon.
Puutarhakompostiin kannattaa laittaa sekä vihreitä että lakastuneita kasvien osia. Vihreät, tuoreet ainekset lisäävät kompostin typpipitoisuutta. Typen avulla hyötykasvit kasvattavat uutta kasvisolukkoa — typpi siis saa kasvit kasvamaan.
Jotta kompostimulta olisi tervettä ja turvallista, rikkakasvien juuret ja siemenet tulee hävittää muulla tavoin. Kitkettyjä rikkakasveja voi siis kompostoida, mutta niissä ei saa olla juuria tai kypsiä siemeniä mukana.
13: Helli hyötykasveja harsoilla
Jos ilmat lämpenevät hitaasti ja yöt ovat kylmiä kesäkuun puolellakin, helli kasvimaan kasveja kasvuharsoilla. Harsot tasaavat lämpötilan vaihteluja ja auttavat etenkin lämpöä rakastavat hyötykasvit nopeampaan kasvuun.
Harsoista hyötyvät etenkin kurkut, kurpitsat ja pavut. Mutta myös muut kasvimaan kasvit pitävät tasaisesta lämmöstä. Aikaisin kylvetyt siemenet ja keväällä istutetut perunat lähtevät nopeampaan kasvuun harsojen alla.
Yhteenveto: Puutarhan ja kasvimaan kevättyöt
Kun kasvimaan kevättyöt on hoidossa, puutarhuri voi ottaa rennosti ja seurailla hyötykasvien kehittymistä siemenestä sadonkorjuuseen saakka ilman turhia hötkyilyjä.
Terveessä maassa hyötykasvit kukoistavat kuin itsestään, kun huolehdit riittävästä kastelusta kuivina jaksoina ja tarkkailet kasvustoja tuholaisten ja kasvitautien varalta.
Esikasvatetut kurkut ja kesäkurpitsat alkavat antaa satoa jo kesäkuun puolella. Kun sadonkorjuu alkaa, kasvimaa tuottaa satoa hengästyttävää tahtia!
Miltä teidän kasvimaalla näyttää tänä vuonna? Mitkä ovat omat suosikkisi hyötypuutarhassa? Jaa ajatuksiasi kommenteissa!
Lue seuraavaksi:
Kiitos kattavista kirjoituksista. Jäin miettimään, miten aikasi riittää puutarhan hoitoon mökillä? Asutko lähellä mökkiä vai pystytkö viettämään siellä koko kesän? Itse haluaisin laajentaa mökkini kasvimaita, mutta mökki on sen verran kaukana, että esim.kasvihuonetta en sinne pystyisi laittamaan. Kuinka paljon hoitoa kasvihuone ylipäätään vaatii, kuvittelisin että kastella pitää runsaasti, sade kun ei sinne pääse.
Heippa vaan,
Tosi hyvä kysymys! Itse tuppaan viettämään melkein koko kesän mökillä jos vain mahdollista. Työn puolesta voin olla missä vain, mutta toki kesään mahtuu menoja sinne tänne. Kyseessä on koko perheen mökki, joten kyllä täällä aina joku on kastelemassa.
Ja pakko on toki sanoa, että puutarha on itselleni se paikka, jossa olen onnellinen ja voin hyvin. Lempiharrastuksen parissa aikaa tulee tietty vietettyä päivittäin 🙂
Jos et pysty kastelemaan kasvimaata kovin usein, kannattaa valita kasvatukseen helppoja hyötykasveja, jotka eivät tarvitse jatkuvaa hoitoa. Esimerkiksi perunat, juureskasvit, salaatit ja yrtit tulevat yleensä toimeen itsekseen. Kylvön ja taimettumisen aikana hoitoa tarvitaan jonkin verran. Mutta kun juuret kasvavat syvemmälle, kesän sateet ja maasta nouseva kosteus riittävät.
Koska Suomen kesä on melko arvaamaton, voit toki kasvattaa sekä kuivassa että kosteassa säässä viihtyviä kasveja. Näin koko sato ei mene päin honkia, jos kesä jääkin kovin kuivaksi tai jos sateita tulee runsaasti. Viileässä ja kosteassa viihtyvät ainakin salaatit, pinaatit, tilli, ehkä jopa kesäkurpitsakin, mangoldi, juurekset, ja usein kaalitkin. Kuivana kesänä kukoistavat erilaiset lämpimän ilmaston yrtit, kuten rosmariini, salvia, timjami ja oregano. Myös syväjuuriset hyötykasvit selviävät vähällä sateella, kuten härkäpavut, syvään istutetut perunat ja maa-artisokat.
Tähän väliin on myös pakko sanoa, että tomaatti kestää myös jonkin verran kuivuutta. Se on alunperin kotoisin kuivasta ilmastosta ja kasvi osaa säännöstellä vettä melko hienosti. Varret ja lehdet ovat hienon nukan peitossa, mikä vähentää veden haihtumista. Lisäksi syvä ja leveä juuristo imee vettä laajalta kasvu-alalta.
Kasvihuonetta en ehkä lähtisi rakentamaan aivan heti, jos mökillä ei tule oleskeltua melkeinpä joka viikonloppu. Kasvihuoneen suojissa viljelisin tomaatteja ja kurkkuja, jotka tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa, kastelua ja tukemista. Jos kasvihuone kuitenkin siintää haaveissa, voit pidentää kasteluväliä käyttämällä suuria kasvuastioita, istuttamalla taimet harvempaan, käyttämällä altakasteluruukkuja tai virittämällä kasvihuoneeseen automaattisen kastelujärjestelmän. Kastelujärjestelmäksi riittää vaikkapa vanha puutarhaletku, jonka asetat luikertelemaan jokaisen kasvuastian päältä. Kun pistät letkuun reikiä neulalla tai klemmarilla ja kiinnität sen vesipostiin, letkusta tihkuu vettä sopivasti kasvien käyttöön.
Mutta laita ilman muuta kasvimaan laajennus vireille! Jos tilaa riittää, kylvä sinne myös toukokuussa helppoja ja varmoja kesäkukkia, kuten kehäkukkaa, ruiskaunokkia ja vaikka kesämalvikkia. Kun maa on talven jäljiltä kostea, siemenet itävät melko varmasti ja nämä kukat tulevat toimeen melko lailla itsekseen ja tuovat ihanaa väriä ja iloa kasvimaalle 🙂
Oho, tästä tulikin aika pitkä vastaus! Toivottavasti tässä oli muutama hyvä vinkki!
Yksi todella helppo hyötykasvi unohtui: lamopinaatti eli uuden-seelanninpinaatti on TOSI helppo ja voi hyvin säässä kuin säässä ilman hoitoa.
Kesän mittaan lamopinaatista paisuu kunnon lamoava pensas, joten jätä sille reippaasti kasvutilaa.
Ainut vaiva lamopinaatissa on taimikasvatus. Siemenet itävät ja taimettuvat melko hitaasti, joten kylvö kannattaa hoitaa jo huhtikuussa.
Mutta kun istutat taimet ulos ja ne lähtevät kasvuun, kasvu vain kiihtyy kesän mittaan. Varsinkin kun napsit mökillä käydessä versojen päitä syötäviksi, kasvi haarottuu ja tuuheutuu entisestään. Elokuussa lamopinaatista on kasvanut tuuhea ja upea pensas, josta saat pinaattia vaikka koko talveksi pakkaseen 🙂
Kiitos vinkeistä!
Pinaattiasiaa olenkin mietiskellyt. Olen nimittäin monena vuonna kasvattanut pinaatti (ei lamopinaatti) ja kasvu jää aina muutamaan lehteen, minkä jälkeen kasvi alkaa kukkia. Pitääkin testata tuota lamopinaattia.
Juu meillä myös tavallinen pinaatti tuppaa herkästi kukkimaan, jos sen kylvää kesällä. Pitkät, valoisat päivät täällä Suomessa saavat tuon kukinnan herkästi aikaan.
Tavallinen pinaatti kannattaa kylvää tosi aikaisin keväällä tai vasta elokuun puolenvälin jälkeen, kun päivät lyhenevät ja yöt ovat pimeitä.
Mutta juu, lamopinaatti on tässä mielessä helpompi hyötykasvi. Se kukkii melko huomaamattomilla, keltaisilla kukilla, jotka muodostuvat kuhunkin lehtihankaan eli varren ja lehden yhtymäkohtaan. Kukinta ei onneks vaikuta lamopinaatin makuun. Ja kukinnasta on sekin ilo, että jokaisesta pölyttyneestä kukasta muodostuu vihreä, pullea siemen lehtihankaan. Ne voi kuivata ja varastoida viileässä ensi kevään kylvöjä varten 🙂
Biohiili on yksi, millä olen saanut kasteluväliä pidennettyä. Vesi ja ravinteet sitoutuu hiileen ja kasvi ottaa niitä käyttöönsä tarpeen mukaan. Biohiili on vaan aika kallista, mutta sopinut hyvin mökkitontin hiekkapitoiseen ja nopeasti kuivuvaa maaperään.
Biohiili on tosi hyvä apuri puutarhassa, kyllä!
Meilläkin maaperä on tosi hankalaa puutarhuroinnin suhteen. Kivikkoinen ja juurakkoinen mökkitontti on tosi työläs raivata hyöty- ja koristepuutarhaksi. Mutta hiljalleen tämäkin projekti etenee 🙂 Maaperä on täälläkin hiekkaa, hiesua ja hietaa. Lisäksi sitä maata on todella ohut kerros. Mutta sekoitan siihen mahdollisimman paljon kaikkea eloperäistä, mitä saan käsiini. Lehdet, risut, sadonkorjuujätteet, leikattu heinä… kaikki päätyy penkkeihin lierojen ruoaksi!