Papujen kasvatus onnistuu helposti aloittelijaltakin, kun muutama perusasia on hallussa. Papu on monipuolinen ja herkullinen kasvatettava, jonka maukkaat palot ja siemenet ovat terveellistä, proteiinipitoista ravintoa.

Pavut kasvavat parhaiten kuohkeassa maaperässä, mutta tekevät myös ahkerasti töitä maanparannuskasveina. Niiden juurinystyröissä elävät bakteerit sitovat ilmasta typpeä maaperään ja kasvin käyttöön, ja härkäpavun voimakkaat, syvät juuret kuohkeuttavat maata kuin itsestään.

Pavut ovat hyvin helppoja ja kiitollisia kasvatettavia, jotka palkitsevat puutarhurin runsaalla ja maukkaalla sadolla. Niitä eivät yleensä vaivaa kasvitaudit tai tuholaiset, joten papujen hoitaminen kasvukauden aikana on hyvinkin yksinkertaista.

Itse kasvatan erilaisia papuja joka vuosi ja kokeilen uusia lajikkeita niin usein kuin pystyn. Tässä artikkelissa jaan omat helpot vinkkini viime vuosilta, joiden avulla papujen kasvatus onnistuu niin kotona kuin mökilläkin.

Pavut ovat niin helppohoitoisia ja kauniita kasveja, että niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla!

---

Sisällys: Papujen kasvatus kotipuutarhassa

1. Papujen kasvatus: Ennen kuin aloitat
2. Papujen kumppanuuskasvit ja viljelykierto
3. Papujen suvut ja lajit
4. Mitä papulajia kannattaa kasvattaa?
5. Papulajikkeita kotipuutarhaan
6. Papujen kylväminen avomaalle
7. Papujen esikasvatus
8. Papujen istuttaminen kasvupaikalle
9. Papujen hoito
10. Papujen kypsyminen ja sadonkorjuu
11. FAQ: Usein kysytyt kysymykset

---

Papujen kasvatus: Ennen kuin aloitat

Papujen kasvatus onnistuu helposti, kun muistat muutaman perusasian näiden hienojen hyötykasvien luonteesta.

Useimmat pavut ovat kylmänarkoja, joten etsi niille puutarhastasi mahdollisimman suojainen, aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka. Köynnöstäviä lajikkeita voit kasvattaa myös vaikkapa parvekkeella tai kasvihuoneessa.

Jos suojaista paikkaa ei löydy, ei hätää. Härkäpapu ei ole kylmänarka ja sen voi kylvää heti, kun maa on muokattavissa.

Meillä pavut ovat kesän suurta herkkua ja niiden upeat, rehevät kasvustot ovat helppohoitoisia. Suuri lehtimassa tarvitsee toki säännöllistä kastelua, mutta papujen kohdalla ei tarvitse murehtia tuholaisista tai kasvitaudeista.

Pavut ovat terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jotka soveltuvat melkeinpä kaikkeen ruoanlaittoon. Ne sisältävät runsaasti kuitua ja ovat hyvä proteiinin lähde.

Useimmat papulajikkeet tuottavat runsaan sadon jo pieneltäkin alalta. Maukkaat palot maistuvat parhaalta suoraan puutarhasta keittiöön poimittuina, mutta voit myös pakastaa palot myöhempää käyttöä varten.

Jostain syystä pavut ovat Suomessa vielä kovin aliarvostettuja ruoanlaitossa, vaikka niistä saa loihdittua mitä maukkaimpia ruokia.

Joillekin pavut saattavat aiheuttaa vatsanväänteitä – ehkäpä siksi nämä maukkaat palkokasvit ovat jokseenkin huonossa maineessa.

Jos pavut tuntuvat arveluttavilta ruoansulatukselle, ei hätää. Tässä muutama helppo vinkki, joiden avulla saat pavuista maistuvaa ja helposti sulavaa ruokaa:

1. Korjaa palot talteen nuorina:
   Tuoreet pavut sulavat jo lähtökohtaisestikin helpommin kuin kaupasta ostetut, kuivatut pavut, joita liotetaan ja keitetään tuntikausia. Korjaa sato talteen, kun siemenet alkavat juuri pullistua ja näkyvät paloissa pieninä kohoumina. Nämä mureat ja rapsakkaat palot kypsyvät nopeasti ja sulavat helposti.
2. Kypsennä pavut aina perusteellisesti:
   Pavut sisältävät fasiinia, joka aiheuttaa vatsankramppeja ja suolistovaivoja. Niinpä papuja ei koskaan syödä suoraan pensaasta raakana. Kypsennettäessä fasiini hajoaa ja pavut muuttuvat helpommin sulaviksi. Joissain siemenpakkauksissa sanotaan ”syödään tuoreena”, mikä ei kuitenkaan tarkoita raakana syömistä.
3. Käytä papuruoissa kesäkynteliä:
   Kesäkynteli on Suomessa melko tuntematon yrtti. Sen saksankielinen nimi Bohnenkraut tarkoittaa kirjaimellisesti papuyrttiä, ja Saksassa sitä lisätään melkeinpä kaikkeen papuruokaan. Kesäkynteli tekee pavuista helpommin sulavia ja tuoretta kesäkynteliä onkin aina myynnissä ruokakaupoissa papulaatikoiden vieressä.

---

Papujen kumppanuuskasvit ja viljelykierto

Kumppanuuskasvit ovat ”hyviä naapureita”, jotka auttavat toinen toisiaan tuottamaan terveemmän, runsaamman sadon.

Jotkin kumppanuuskasvit karkottavat toistensa tuholaisia tuoksuillaan ja erittämällä maaperään aineita, jotka karkottavat maanalaisia tuholaisia ja kasvitauteja. Toiset kasvit puolestaan parantavat naapureidensa makua.

Sekaviljelyssä kumppanuuskasvit kannattaa huomioida tarkkaan, jotta huonot naapurit eivät häiritse toisiaan.

Papujen hyviä kumppanuuskasveja ovat:

• Kaalit
• Kesäkurpitsa
• Kurkut
• Mangoldi
• Mansikka
• Peruna
• Porkkana
• Punajuurikas
• Retiisi
• Salaatit
• Tomaatti
• Varsiselleri
• Yrtit: Kesäkynteli ja tilli

Papujen huonoja kumppanuuskasveja ovat:

• Auringonkukka
• Fenkoli
• Herneet
• Paprika
• Sipulikasvit: Purjo, sipulit, valkosipuli

Pavut sitovat ilmasta typpeä muiden palkokasvien tapaan. Niiden juuristossa elävät bakteerit ovat symbioosissa papujen kanssa ja ne varastoivat typpeä pieniin juurinystyröihin. Niinpä jo sinällään kiitolliset papukasvit saavat kuin itsestään tärkeää typpeä käyttöönsä kasvukauden aikana.

Kasvukauden jälkeen papujen juuristo jätetään paikalleen maahan, jolloin se on seuraavien kasvien käytettävissä ensi kasvukaudella. Palkokasvien koko vihermassa muokataan niin ikään maahan, kun sato on korjattu.

Jos noudatat viljelykiertoa puutarhassasi, kasvata papuja palkokasvien ja viherlannoituskasvien lohkossa.

Edeltävänä vuonna samalla kasvupaikalla kannattaa siis kasvattaa perunaa. Papuja seuraavana vuonna samaan lohkoon istutetaan runsaasti ravinteita tarvitsevia kasveja (ja niiden hyviä kumppanuuskasveja).

Lue lisää: Perunan kasvatus kotipuutarhassa – Näin viljely onnistuu varmasti

---

Papujen suvut ja lajit

Papujen lajikirjo on laaja, ja jokaiseen kotipuutarhaan löytyy varmasti sopivia lajikkeita, jotka tuottavat runsaan ja maukkaan sadon.

Papuja on kolmea eri sukua:

1. Tarhapavut
2. Härkäpavut
3. Ruusupavut

Kukin suku kasvaa hieman eri tavalla ja vaatii omanlaisensa kasvuolosuhteet. Käydään seuraavaksi läpi kukin suku ja niiden toiveet tarhurille:

1: Tarhapavut

Tarhapavut ovat niitä ”perinteisiä”, yleensä vihreitä palkoja, joita toreilla ja ruokakaupoissa näkee heinä-elokuun tienoilla. Ne viihtyvät parhaiten suojaisalla, lämpimällä kasvupaikalla.

Tarhapavut valmistetaan ruoaksi, kun palot ovat vielä nuoria, mureita, ja siemenet niiden sisällä pieniä.

Tarhapavut jaetaan kasvutapansa perusteella pensas- ja salkopapuihin.

Pensaspavut kasvattavat noin 50-100 cm korkean kasvuston, joka haarautuu ja pensastuu kesän mittaan.

Salkopavut ovat köynnöskasveja, jotka tarvitsevat aina pystyn tuen, jota pitkin 4-6 metriä pitkät varret pääsevät kiipeämään.

Sekä pensas- että salkopavut jaetaan lisäksi kolmeen lajiketyyppiin:

• Taitepavut:
  Maukkaat, rapeat 10-15 cm pitkät palot. Palot ovat yleensä vihreät, mutta myös violetteja lajikkeita löytyy.
• Vahapavut:
  Kullankeltaiset, mureat ja maukkaat palot.
• Leikkopavut:
  Litteät ja leveät, join 15-20 cm pitkät palot, joiden säikeet poistetaan ennen käyttöä.

2: Härkäpavut

Härkäpapu on rotevakasvuinen ja satoisa hyötykasvi, joka menestyy viileinäkin kesinä.

Härkäpavun voimakas juuristo muokkaa ja murustaa maata, joten se soveltuu erinomaisesti maanparannuskasviksi.

Härkäpapu ei ole kylmänarka, joten voit kylvää sen heti, kun maa on muokattavissa. Esikasvatus nopeuttaa hieman sadon valmistumista etenkin pohjoisempana.

Härkäpapu kasvattaa tanakan varren, joka ei välttämättä tarvitse tuentaa. Kasvilla ei ole kärhöjä, joilla se tarttuisi tukeen. Härkäpapujen taimet on kuitenkin hyvä mullata, niin kasvi saa enemmän tukea etenkin tuulisilla paikoilla.

Kylvö- ja istutusväli kannattaa pitää ilmavana, koska härkäpavun suurista siemenistä kasvaa kesän mittaan jopa 3-5 vartta.

Pensastava kasvutapa tuottaa suuremman sadon, kun taimella on tarpeeksi tilaa ympärillään. Kaikki varret eivät lähde kasvamaan samaan aikaan, vaan kasvi tuuheutuu kasvukauden aikana. Näin saat härkäpavusta satoa pitkin kesää, kun uusia varsia ilmestyy ja ne alkavat kukkia.

Härkäpavun palko on sisäpuolelta paksun nukan peitossa ja kukin palko sisältää 3-6 suurta siementä.

3: Ruusupavut

Ruusupapu on köynnöstävä koriste- ja hyötykasvi, joka kasvattaa rehevän, komean kasvuston vaikkapa seinustalle tai säleikköön.

Köynnös tarvitsee aina pystyn tuen, jota pitkin jopa 4-6 metriä pitkät varret pääsevät kiipeämään. Kuten muutkin papukasvit, ruusupapu kiertyy tuen ympärille vastapäivään.

Ruusupapua kasvatetaan sekä sen kauniiden kukkien että maukkaiden palkojen ja siementen vuoksi.

Kukkien värit vaihtelevat valkoisen ja punaisen välillä, hennon lohenpunaisista kirkkaan oranssinpunaisiin. Jotkin lajikkeet kukkivat myös valko-punaisina.

Ruusupapu on pensas- ja salkopapujen lailla kylmänarka. Taimikasvatus kannattaa, jotta satokausi pitenee.

Lue lisää: Ruusupavun kasvatusopas: Helpot ohjeet kotipuutarhaan ja mökille

---

Mitä papulajia kannattaa kasvattaa?

Kuten kaikkien hyöty- ja koristekasvien kanssa, myös papukasvit kannattaa valita omaan kotipuutarhaan sopiviksi. Kun kasvi viihtyy kasvupaikallaan, selviät vähemmällä hoitamisella, kasvusto pysyy terveenä ja saat suuremman sadon.

Mieti siis ensin, millaiset kasvuolosuhteet voit tarjota pavuille ja valitse vasta sitten sopivat lajit kasvatettaviksi.

Tässä muutama nopea vinkki, joilla oikeiden papujen valinta onnistuu helposti:

1. Härkäpapu on pavuista kylmänkestävin. Pohjois-Suomessa ne tuottavat satoa varmimmin, eivätkä ne tarvitse taimikasvatusta.
2. Pensaspapu sopii pieneenkin tilaan, mutta tarvitsee suojaisan ja aurinkoisen kasvupaikan. Nopeakasvuiset pensaspavut ovat myös lapsille sopivia, hauskoja kasvatettavia.
3. Salko- ja ruusupavut ovat komeita köynnöskasveja, jotka tarvitsevat runsaasti kasvutilaa. Niistä saa vaikkapa hienon näkösuojan tai viherseinän. Runsas lehtimassa haihduttaa paljon vettä, joten kastelusta on huolehdittava jopa pari kertaa päivässä. Tilava kasvuastia, multava kasvualusta ja automaattinen kastelujärjestelmä pidentävät kasteluväliä.

Koska Suomen kesä on toisinaan arvaamaton, kannattaa kotipuutarhassa kasvattaa vaikkapa yhtä varmaa härkäpapulajiketta ja lisäksi kokeilla pensas- tai salkopapuja, jos viljelytilaa on riittävästi.

Itse kasvatan härkäpapuja niiden helppohoitoisuuden ja satovarmuuden vuoksi.

Lisäksi puutarhassamme kasvaa aina runsaasti pensaspapuja, joista satoa pääsee korjaamaan jo heinäkuun puolivälissä.

Lue seuraavaksi: Pensaspavun kasvatus: Näillä vinkeillä onnistut

Salkopavut kasvavat meillä kasvulavassa ja vaihtelen niiden kasvupaikkaa vuosittain viljelykierron mukaan.

Kasvutukena käytämme korkeaa ruusukaarta, jonka salkopapu täyttää rehevällä kasvustollaan kesän mittaan. Lisäksi salkopavuille on nikkaroitu ylijääneistä harjaterästangoista kotamainen tukirakennelma, josta saamme joka kesä kilokaupalla meheviä palkoja.

Ruusupapua kasvatan sen koristeellisten kukkien ja maukkaiden palkojen takia. Nämä upeat köynnökset koristavat vuorovuosittain sekä autotallimme seinää että pihakeinua, johon ruusupavuista saa hienon vihreän katon. Kypsyvät palot roikkuvat kätevästi kasvuston alapuolella ja niitä pääsee korjaamaan keinussa istuessa.

Millainen kasvupaikka sinulla on kiikarissa? Mitä papukasveja aiot siinä kasvattaa?

Jos oikean papulajin valinta tuntuu hankalalta, kysy ihmeessä kommenteissa, niin autan pikimmiten!

---

Papulajikkeita kotipuutarhaan

Erilaisia papulajikkeita on tarjolla valtavasti niin puutarhamyymälöissä kuin nettikaupoissakin.

Itse olen kasvatellut tusinoittain eri lajikkeita niin härkä-, tarha- kuin ruusupapujakin. Niistä kaikki ovat tuottaneet kiitollisina runsaan sadon ja kaikkien hoitaminen on ollut helppoa. Pavut ovat säilyneet terveinä syyskylmien tuloon saakka ja tuholaisiakaan ei ole koskaan näkynyt.

Tässä omat lempilajikkeet papujen kasvatukseen:

Pensaspapulajikkeita:

• Borlotto Lingua Di Fuoco Nano:
  Koristeelliset, valkoiset ja punatäpläiset palot ja siemenet. Perinteinen, italialainen lajike, noin 50-80 cm korkea.
• Golddukat:
  Keltainen vahapapu, jossa rapsakat ja säikeettömät palot.
• Gondola:
  Vahapapu, jossa säikeettömät ja mureat palot. Satoisa ja melko aikainen.
• Maxidor:
  Satoisa ja maukas vahapapu, jonka palot korjataan n. 12-15 cm pitkinä.
• Mistik:
  Satovarma pensaspapu, jonka violetit palot muodostuvat lehtien yläpuolella ja ovat näin ollen helppo korjata talteen. 40-60 cm korkea.
• Prelude:
  Vihreä, perusvarma pensaspapu, jossa mehevät palot.
• Saxa:
  Helppohoitoinen, aikainen, hurjan satoisa ja maukas vihreäpalkoinen taitepapu. (Oma luottolajikkeeni!)

Salkopapulajikkeita:

• Blauhilde:
  Violetit, pitkät palot, jotka muuttuvat keittäessä vihreiksi. Hyvin satoisa ja helppohoitoinen.
• Blue Lake:
  Satoisa ja helppo, 2-4 metriä korkea, maukkaat vihreät palot.
• Carminat:
  Violetit, ohuet palot, jotka muuttuvat kypsennettäessä vihreiksi.
• Neckargold:
  Keltainen, mureapalkoinen vahapapulajike, joka on satoisa pieneltäkin alalta.

Härkäpapulajikkeita:

• Express:
  Erittäin aikainen, maukas härkäpapu. Sato kypsyy vähitellen, kun yhdestä siemenestä kasvaa useampi varsi kesän mittaan. Multaa taimet noin 10 cm korkuisina.
• Karmazyn:
  Herkullinen luottolajikkeeni, joka kasvaa noin 50-70 cm korkeaksi. Rotevat varret, paloissa 3-4 vaaleanpunaista siementä.
• Leidse Hangers:
  Varma peruslajike, 70-100 cm korkea.
• Threefold White:
  Helppohoitoinen, 50-90 cm korkea, maukas.

Ruusupapulajikkeita:

• Celebration:
  Hienot, hennon lohenpunaiset kukinnot ja runsas sato, jota voit korjata vähitellen kesän mittaan. Korjaa palot noin 20-25 cm pitkinä, kun siemenet tuntuvat pieninä kohoumina niiden sisällä.
• Hestia:
  Matala, noin 50 cm korkea, ruukkuviljelyyn sopiva ruusupapulajike. Punavalkoiset kukinnot ja maukkaat palot.
• Lady Di:
  Suosittu lajike, jossa lämpimänpunaiset kukinnot. Hyvin kookas; jopa 4-5 metriä pitkät varret.
• Painted Lady:
  Kasvattaa jopa 3-5 metriset varret, joihin muodostuu koristeelliset, puna-valkoiset kukinnot ja runsaasti meheviä palkoja.
• Preisgewinner:
  Upeat, punaiset kukinnot ja runsas sato pieneltäkin alalta. 2-4 metriä korkea, helppohoitoinen.

---

Papujen kylväminen avomaalle

Koska tarha- ja ruusupavut ovat kylmänarkoja, ne voidaan kylvää kasvupaikalle vasta, kun ilmat ovat lämmenneet pysyvästi eikä yölämpötila laske enää alle 10 asteen.

Yleensä papujen suorakylvö ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuun alkupuoliskolle tai puoliväliin.

Härkäpavun voi kylvää suoraan avomaalle, kun maan lämpötila on 5 astetta.

Huuhtele siemenet huolellisesti ja liota niitä yön yli, niin itäminen nopeutuu.

Salko- ja ruusupavut tarvitsevat hyvän tuennan. Huolehdi tuesta ennen kylvötöitä. Tueksi sopivat korkeat seipäät, harjaterästangot, pystysuuntaiset ja tukevat tukinarut tai vaikkapa köynnössäleikkö.

Kylvä pensas- ja salkopavut 3-4 cm syvyyteen, 10-15 cm välein. Jätä riviväliksi 40-50 cm.

Voit myös kylvää pensas- ja salkopavut 3-5 siemenen ryppäisiin, jolloin taimet saavat tukea toisistaan ja hoitotyöt helpottuvat.

---

Papujen esikasvatus

Voit aikaistaa sadon valmistumista ja pidentää satokautta helposti esikasvattamalla pavut ja istuttamalla valmiit taimet lopulliselle kasvupaikalleen kesäkuun puolella.

Etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa esikasvatus kannattaa, jotta pääset nauttimaan maukkaasta sadosta pidempään.

Suosittelen esikasvatusta kuitenkin myös Etelä-Suomeen, koska papujen siemenet itävät nopeiten 20-25 asteen lämpötilassa.

Härkäpapujen osalta esikasvatus ei ole välttämätöntä, vaan niiden suuret siemenet voi kylvää suoraan kasvupaikalle heti, kun maa on muokattavissa. Toki härkäpapukin hyötyy taimikasvatuksesta ja sen tuomasta pidemmästä kasvukaudesta.

Kylväminen

Papujen esikasvatus kannattaa ajoittaa toukokuun ensimmäiselle puoliskolle. Etelä- ja Keski-Suomessa taimet voi yleensä istuttaa ulos kesäkuun alkupuoliskolla, ja esikasvatukseen kannattaa varata noin 3-4 viikkoa.

Huuhdo papujen siemenet huolellisesti ja liota niitä yön yli. Näin kovat, kuivat siemenet imevät itseensä kosteutta ja itäminen nopeutuu.

Kylvä salko- ja ruusupavut yksittäin taimiruukkuihin. Jos käytät isoja taimiruukkuja, voit kylvää 2 siementä yhteen ruukkuun.

Pensaspavut kannattaa kylvää 3-5 siemenen ryppäisiin 10-12–senttisiin taimiruukkuihin. Näin taimet saavat tukea toisistaan ja voit istuttaa koko ryppään lopulliselle kasvupaikalle yhdessä.

Paina siemenet 3-4 sentin syvyyteen ja peitä mullalla.

Itse olen kokeillut myös pensaspapujen esikasvatusta yksittäin, kuten siemenpakkauksissa usein kehotetaan. Meillä syödään kuitenkin niin paljon papuja, että ryppäissä kylväminen säästää yksinkertaisesti aikaa ja vaivaa.

Lisäksi pensaspavut tuntuvat viihtyvän kasvuryppäissä ja tuottavat hurjan paljon satoa.

Kastele kylvöstä vain sen verran, että multa on kosteaa. Kasvualusta ei saa olla märkää, jotta siemenet eivät mädänny.

Peitä kylvös vaikkapa muovipussilla ja sijoita se lämpimään paikkaan itämään. Pavut itävät parhaiten noin 20-25 asteessa, joten esimerkiksi kylpyhuone lattialämmityksellä on oivallinen paikka idättää papuja.

Pidä multa kosteana, mutta varo kastelemasta liikaa. Peitetty kylvös ei haihduta juurikaan vettä, joten usein pelkkä kevyt sumutuskin riittää.

Taimikasvatus

Kun papujen idut pilkistävät mullasta, siirrä kylvös viileämpään ja mahdollisimman valoisaan paikkaan. Näin taimet kasvavat tanakoiksi eivätkä veny pelkästään pituutta.

Pidä kasvualusta kosteana, mutta varo edelleen kastelemasta liikaa.

Taimia ei tarvitse siirtää suurempiin ruukkuihin taimikasvatuksen aikana.

Lisälannoitus ei ole tarpeen pikkutaimille.

Salko- ja ruusupapujen taimet ovat voimakaskasvuisia. Laita niiden ruukkuihin noin 50-senttiset tukikepit, joiden ympärille varsi alkaa kietoutua vastapäivään itsestään.

Taimien karaisu

Kun säät lämpenevät ja istuttaminen kasvupaikalle lähenee, karaise taimia ulkoiluttamalla niitä päivittäin. Tuo taimet kuitenkin yöksi sisälle.

Karaisu antaa pikkutaimille aikaa tottua ulkoilmaan, auringon UV-säteilyyn ja kasvupaikan olosuhteisiin.

Itse ulkoilutan ja karaisen taimia noin viikon verran ennen istuttamista. Ensimmäisenä päivänä vien ne ulos varjoon pariksi tunniksi ja tuon takaisin sisään.

Pidennän karaisuaikaa päivittäin 1-2 tunnilla ja vien taimia hiljalleen myös suoraan auringonpaisteeseen, jolloin ne saavat tottua ulkoilmaan vähitellen.

---

Papujen istuttaminen kasvupaikalleen

Istuta pavut ulos, kun säät ovat lämmenneet pysyvästi ja yölämpötila pysyttelee vähintään 10 asteen tienoilla.

Viileinä alkukesinä taimikasvatusta saattaa joutua jatkamaan hieman pidempään. Meilläkin olohuoneen ikkunalaudat ja keittiön pöydät notkuvat joskus pavuntaimia, kun kesäkuun alku on kylmä ja arvaamaton.

Pavut ovat kuitenkin siitä kiitollisia kasveja, että ne sopeutuvat kasvupaikalleen nopeasti, kun on sopiva aika istuttamiseen.

Kasvupaikka

Kylmänarkojen papulajien kasvupaikaksi sopii suojainen ja lämmin seinusta, kasvulava, kasvimaa tai vaikkapa parveke tai terassi.

Jos haluat hemmotella papuja lämmöllä, voit toki kasvattaa niitä kasvihuoneessakin esimerkiksi tomaatin tai kurkun naapurina.

Meillä pensaspavut kasvavat kasvulavoissa ja suurissa ämpäreissä, joista sato on helppo korjata talteen.

Salkopavut kiipeävät puolestaan kotamaisessa, harjateräksestä nikkaroidussa tukirakennelmassa ja marketista ostetussa yksinkertaisessa ruusukaaressa.

Ruusupapuja kasvatan suojaisalla autotallin seinustalla, joka peittyy kesän mittaan runsaaseen, upeasti kukkivaan kasvustoon. Tänä kesänä ruusupapua kasvoi myös pihakeinun nurkkiin sijoitetuissa kasvuastioissa, joista köynnös kiipesi ylös saakka keinun ”katoksi” viriteltyihin tukilankoihin. Näin keinu sai hienon viherkatteen, joka varjosti mukavasti kuumien iltapäivien lukuhetkiä.

Härkäpapu ei ole turhan kranttu kasvupaikan suhteen. Sen voimakas juuristo ylettyy kuitenkin syvälle maaperään, joten multatilaa tulee olla runsaasti. Kasvimaa on härkäpavulle oivallinen kasvupaikka.

Kasvualusta

Papujen kasvualustaksi sopii runsasmultainen, kuohkea ja vettä läpäisevä maa, joka pidättää jonkin verran kosteutta, mutta ei jää märäksi sateenkaan jäljiltä.

Pavut eivät viihdy happamassa maassa. Maaperän pH tulisi olla vähintään 6. Kalkitse kasvualustaa tarvittaessa.

Pavut ovat typensitojakasveja, joten ne eivät tarvitse runsasta lannoitusta, vaan viihtyvät melko niukkaravinteisessakin maassa. Etenkin pensas- ja härkäpavut ovat helppoja ja harmittomia kasvatettavia tässä suhteessa.

Salko- ja ruusupavut kasvattavat kuitenkin runsaan lehtimassan. Lisää niiden kasvualustaan hieman lisäpotkua puolivalmiin tai valmiin puutarhakompostin muodossa.

Jos maa on kovin köyhää, voit lisätä kasvualustaan myös esimerkiksi luonnonlannoitetta, kuten kanankakkaa tai hevonkakkaa. Itse suosin juurikin näitä rakeistettuja lannoitteta, koska ne on helppo annostella ja ne rikastuttavat maaperän pieneliötoimintaa pitkävaikutteisesti.

Kasvatus ruukussa tai ämpärissä

Papujen kasvatus onnistuu myös ruukussa tai ämpärissä, kunhan kasvutilaa on riittävästi. Astian pohjassa tulee toki olla reiät ja salaojituksena noin 5 cm:n kerros ruukkusoraa.

Kaikista papulajeista pensaspavut soveltuvat parhaiten ruukkukasvatukseen.

Salko- ja ruusupavut kasvavat niin kookkaiksi, että kasvutila ja ravinteet loppuvat yleensä kesken, kun kesä etenee ja köynnösvarret huitelevat 2-3 metrin korkeudessa.

Olen tosin kasvattanut sekä salko- että ruusupapuja sinkkiämpäreissä, mutta kuumina päivinä niiden kastelu on melko työlästä. Kuumalla säällä suuri lehtimassa haihduttaa paljon vettä, joten kastelukannua saa käyttää monta kertaa päivässä.

Jos siis haluat kasvattaa papuja ruukuissa tai ämpäreissä, valitse kasvatukseen mieluiten satoisia pensaspapulajikkeita.

Itse kasvatan 15-20 litran astioissa lajikkeita ”Saxa”, ”Maxidor” ja ”Gondola”. Kaikki ovat viihtyneet tavallisessa puutarhamullassa, johon olen sekoittanut valmista puutarhakompostia ja pohjalle hieman hevonkakkalannoitetta.

Istutus

Joskus pavut kasvattavat pitkän varren esikasvatuksen aikana. Voit istuttaa taimet lopulliselle kasvupaikalle hieman syvempään – kuitenkin niin, että alimmat lehdet jäävät mullan yläpuolelle.

Salko- ja ruusupavut istutetaan noin 10-15 cm:n välein. Kotamaisessa tukirakennelmassa kunkin tukikepin väli tulisi olla noin 50 cm, ja yhden tukikepin ympärille voi istuttaa 4-5 tainta.

Pensaspavut kannattaa esikasvattaa ja istuttaa 3-5 taimen ryppäissä. Näin taimet saavat tukea toisitaan. Sopiva istutusväli ryppäille on 40-50 cm, jolloin kasvusto ei muodostu liian tiheäksi, mutta toisaalta kasvutilaa ei myöskään mene ”hukkaan”.

Meillä pensaspavut viihtyvät erinomaisesti näissä ryppäissä ja tuottavat uskomattoman runsaan sadon. Sadonkorjuu ja kasvien tukeminenkin helpottuu, kun 150 yksittäisen kasvin sijasta tarvitsee huolehtia vain 30-40 ryppäästä. (Kyllä, meillä syödään paljon papuja!)

Muista kastella kasvualusta istutuksen jälkeen, jotta juuristo pääsee hyvään kasvuun uudella kasvupaikalla.

Halutessasi voit peittää pavuntaimet kasvuharsolla. Näin kasvu nopeutuu ja etenkin viileinä kesinä kasvit kotiutuvat kasvupaikalleen helpommin. Muista poistaa kasvuharso kukkimisen alkaessa, jotta pölyttäjät pääsevät töihin.

---

Papujen hoito

Pavut ovat helppohoitoisia ja huolettomia kasveja, ja sato on helppo varmistaa muutamalla perusniksillä.

Multaaminen

Härkäpapujen taimet on hyvä mullata noin 10-15 cm korkuisina. Tanakat varret saavat multaamisesta lisätukea etenkin tuulisilla paikoilla ja kasvit varttuvat tukevammiksi.

Pensas-, salko- ja ruusupapuja ei tarvitse mullata.

Rikkakasvien poistaminen

Kasvukauden alkupuolella rikkakasvien kitkeminen kannattaa, jotta kasvualustan ravinteet päätyvät papujen käyttöön.

Kesän edetessä papujen rehevät lehdet varjostavat kasvualustaa usein niin paljon, että rikkakasvit eivät menesty.

Katteiden käyttö helpottaa kitkemistä. Voit kattaa kasvualustan esimerkiksi tuoreella ruohosilpulla, puolivalmiilla kompostilla, heinällä, oljilla tai lehtikarikkeella. Rikkakasvien siemenet eivät päädy mullan pinnalle itämään ja toisaalta mullasta esiin pyrkivät rikkataimet eivät saa tarpeeksi valoa katteen läpi ja nääntyvät.

Kateviljely helpottaa myös puutarhurin työtä ja pidentää kasteluväliä. Kate pidättää kosteutta maaperässä ja tasaa lämpötilan vaihteluja. Lisäksi etenkin viherkate luovuttaa ravinteita kasvien käyttöön.

Kastelu

Papujen suuret lehdet haihduttavat runsaasti vettä, joten kaikki papukasvit ovat etenkin keskikesän jälkeen melko janoisia.

Pidä kasvualusta tasaisen kosteana läpi kasvukauden, mutta varo liikakastelua.

Kun kukinta alkaa, multa ei saa enää kuivahtaa. Kukinnan ja satokauden aikana pavut tarvitsevat reilusti kastelua.

Kylmänarat pensas-, salko- ja ruusupavut eivät pidä kylmästä kasteluvedestä. Kylmä vesi häiritsee niiden juuriston toimintaa ja saattaa haitata kasvua ja sadon muodostumista.

Kasteluveden on hyvä antaa lämmetä esimerkiksi tynnyrissä tai kastelukannuissa ennen kastelua. Itse kastelen pavut aamuisin vedellä, joka on seissyt yön yli tynnyrissä. Kun kastelu on hoidettu, täytän tynnyrin uudelleen ja annan veden lämmetä seuraavaan kastelukierrokseen saakka.

Lannoittaminen

Papujen kasvualustan ravinteikkuus kannattaa varmistaa tarvittaessa lisälannoituksella jo ennen istuttamista kasvupaikalle.

Maaperän parantamiseen sopivat esimerkiksi valmis tai puolivalmis puutarhakomposti, bokashi-massa ja luonnonlannoitteet, kuten kanankakka ja hevonkakka.

Jos maaperässä on tarpeeksi ravinteita ennestään, lisälannoitus ei välttämättä ole edes tarpeen. Kaikki pavut sitovat arvokasta typpeä ilmasta juuristossa papujen kanssa symbioosissa elävien bakteerien toimesta. Tämä typpi on kasvien käytettävissä läpi kasvukauden.

Härkä- ja pensaspavut eivät yleensä tarvitse lisälannoitusta kasvukauden aikana.

Reheväkasvuisille salko- ja ruusupavuille kannattaa antaa lisää kasvuvoimaa noin 4 viikon kuluttua istuttamisesta. Itse lisään kasvupaikalle puutarhakompostia katteeksi, josta ravinteita vapautuu hiljalleen papujen käyttöön.

Lämpiminä kesinä nämä köynnöstävät pavut innostuvat kukkimaan ja tuottamaan satoa hyvinkin runsaasti. Tällöin uusikin lisälannoitus saattaa olla tarpeen, ja sekoitan pintamultaan luonnonlannoiterakeita pakkauksen ohjeiden mukaan.

Jos papujen lehdet muuttuvat hailakan vihreiksi tai jopa kellertäviksi kesän mittaan, kasvilla on nälkä ja se tarvitsee lisää ravinteita. Tällöin on yleensä jo melko kiire.

Voit tarjota pavuille nopean ravinnepaukun lantavesikasteluna. Liota luonnonlannoiterakeita kasteluveteen yön yli, sekoita seos perusteellisesti aamulla ja kastele normaaliin tapaan. Noudata aina lannoitepakkauksen ohjeita.

Hailakat, kellertävät kasvustot ja uudet lehdet muuttuvat tummemman vihreiksi noin 1-2 viikossa lannoituksen avulla. Odota siis kärsivällisesti ennen kuin annat pavuille lisää kasvuvoimaa.

Kasvitaudit ja tuholaiset

Kaikki papukasvit ovat siitä helppoja ja varmoja kasvatettavia, ettei niihin useinkaan ilmesty kasvitauteja tai tuholaisia.

Meillä en ole vielä koskaan löytänyt yhtäkään tuholaista papukasvustoista, eikä kasveja ole vaivannut ikinä taudit tai muut vaivat.

Kunhan muistat siis kastella papuja riittävästi ja huolehtia ravinteiden saannista, pääset pian nauttimaan maukkaasta sadosta ilman suurempaa vaivannäköä tai vaikkapa tuholaisista johtuvaa harmia.

Kosteina kesinä papuihin saattaa kuitenkin ilmaantua sienitauteja. Jos käytät kasvuharsoja, muista poistaa harsot aina sateen jälkeen, jotta kasvusto pääsee kuivahtamaan.

---

Papujen kypsyminen ja sadonkorjuu

Sadonkorjuu

Eri papulajit kypsyvät hieman eri tahtiin riippuen kasvuoloista ja lajikkeesta.

Härkäpavut voit korjata talteen joko noin 10-senttisinä pikkupalkoina tai antaa siementen kasvaa täysikokoisiksi, jolloin ne tuntuvat selkeinä pullistumina palkojen sisällä.

Pikkupalot voit keittää ja syödä kokonaisina. Täysikasvuiset siemenet korjataan palkojen sisältä ja kypsennetään.

Pensaspavut tarvitsevat noin 60-80 vuorokautta itämisestä sadonkorjuuseen.

Aikaiset lajikkeet (esim. ”Saxa”) tuottavat lämpiminä kesinä satoa jo heinäkuun puolivälissä, jos aloitat esikasvatuksen toukokuun puolivälin tienoilla.

Salko- ja ruusupavut kasvattavat melko pitkät varret ennen kukinnan alkamista. Mutta kun ensimmäiset kukat aukeavat heinäkuun puolivälin ja elokuun alun tienoilla, niitä muodostuu kasapäin. Elokuun puolivälissä ensimmäiset palot ovat korjattavissa ja satokausi jatkuu syyskylmien tuloon saakka.

Pensas-, salko- ja ruusupavut ovat valmiita korjattaviksi, kun siemenet näkyvät palkojen sisällä pieninä kohoumina. Tällöin palot ovat mureita, ne napsahtavat taitettaessa poikki siististi ja taitoskohta on mehukas.

Tarkista kasvustot 2-3 kertaa viikossa. Kun korjaat palot talteen nuorina ja mureina, kasvi innostuu kukkimaan entistä enemmän ja tuottaamaan lisää satoa.

Korjaa palot kaksin käsin varovasti, jotta et tule korjanneeksi talteen keskenkasvuisia palkoja tai kukkia.

Jos haluat kuivattaa siemeniä, kerää sato vasta, kun siemenet ovat täysikokoisia ja palot ovat tuleentuneet ruskeiksi.

Papujen valmistaminen ruoaksi

Pavut ovat maukkaimillaan suoraan puutarhasta korjattuna, mutta voit säilyttää kokonaisia palkoja jääkaapissa kosteaan pyyhkeeseen käärittynä 2-3 päivää myöhempää käyttöä varten.

Pavut sopivat melkeinpä mihin tahansa ruokaan. Muista kuitenkin aina kypsentää tai keittää pavut ennen syömistä!

Meillä pavut päätyvät keittoihin, munakkaisiin, pataruokiin, salaatteihin, wokkeihin. Nuoret, mureat palot ovat myös herkullisia keitettyinä sellaisenaan vaikkapa voinokareen kera.

Härkäpapujen täysikasvuiset siemenet ovat hieman työläämpiä valmistaa ruoaksi, mutta herkullisia. Siemenet poistetaan paloista, jonka jälkeen ne ryöpätään 1-2 minuutin ajan suolavedessä. Siemenet nostellaan reikäkauhalla jääveteen, jotta kypsyminen pysähtyy. Jäähtyneet siemenet ”puristellaan” kuoristaan ulos, jonka jälkeen niitä keitetään 10-15 minuuttia. Tämän jälkeen härkäpavut ovat valmiita syötäviksi.

Itse jätän ryöppäyksen ja kuorimisen usein väliin, koska en yksinkertaisesti jaksa nähdä sitä vaivaa. Härkäpavut maistuvat siis kuorineen päivineen, jos kokkia laiskottaa.

Jos valmistat kuivattuja papuja, huuhtele ne hyvin ja liota niitä vähintään 12 tuntia. Keitä niitä tämän jälkeen 30-90 minuuttia riippuen papulajista.

Papujen säilöminen ja pakastaminen

Jos papujen kasvatus onnistuu hyvin ja sato on runsas, voit säilöä papuja pakastamalla. Tee se näin:

1. Pese palot huolellisesti.
2. Poista paloista kannat ja mahdolliset säikeet.
3. Paloittele palot 3-4 cm mittaisiksi pätkiksi.
4. Ryöppää pavunpätkät runsaassa kiehuvassa suolavedessä, niin että vesi kiehuu kunnolla 3 minuutin ajan papujen lisäämisen jälkeen.
5. Nostele pavut reikäkauhalla jääkylmään veteen, jotta kypsyminen pysähtyy ja papujen väri säilyy kauniin kirkkaana. Itse lasken suuren taikinakulhon täyteen kylmää vettä ja viilennän sitä kylmäkalleilla ja jääpaloilla.
6. Siirrä pavut reikäkauhalla puhtaan keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan hetkeksi.
7. Laita pavut sopivina annoksina pakastuspusseihin tai -rasioihin.
8. Käytä pakastettuja papuja sellaisenaan salaatteihin, keittoihin, munakkaisiin, patoihin tai lisukkeisiin.

Ryöpätyt pavut säilyvät pakastettuina noin 7-9 kuukautta.

Satokauden loppuminen

Papujen satokausi päättyy säiden viiletessä, jolloin juuriston toiminta häiriintyy ja lehdet alkavat paleltua kylmimpinä öinä.

Kun säätiedotus lupaa kylmiä öitä, korjaa siis viimeisetkin palot talteen tarha- ja ruusupavuista.

Härkäpapu ei ole aivan niin kylmänarka, vaan se kestää nollakeliä tai jopa pientä hallaa öisin. Palkojen ja siementen kasvu kuitenkin tyssää kylmässä, joten härkäpavun sadonkorjuu kannattaa saattaa loppuun kylmien öiden saapuessa.

Tarhurin syystyöt

Kun papujen kasvatus on kesän osalta ohi ja sato on korjattu talteen, on aika valmistella papujen kasvupaikka seuraavan vuoden kasveja varten.

Papujen juuristo ulottuu syvälle ja juurissa asustavat typensitojabakteerit ovat kesän aikana varastoineet typpeä papujen juurinystyröihin ja maaperään.

Näin ollen papukasvien juuria ei kannata kiskoa syksyllä ylös maasta ja kärrätä niitä kompostiin. Jätä juuristo maahan, jotta arvokas typpi on seuraavalla kasvukaudella jälleen hyötykasviesi käytettävissä.

Papujen ja muidenkin palkokasvien vihermassa silputaan ja levitetään mullan pinnalle.

Anna vihermassan kuivahtaa ja kellastua ennen kuin muokkaat sen maahan. Näin lehdet ja varret eivät pakkaudu tiiviiksi, mätäneväksi kerrokseksi mullan alle.

Tällä tavalla maaperän pieneliöt saavat runsaasti ravintoa syksyn, talven ja kevään mittaan, ja hajottavat kasvustoa hitaasti rikastuttaen maaperää seuraavaa kasvukautta varten.

Papujen kasvuston kesän aikana sitomat ravinteet vapautuvat näin uudelleen maaperään, kun elävää ainesta kierrätetään katteena. Tämä eloperäinen vihermassa kompostoituu jatkuvasti ja katettu kasvualusta on keväälläkin kuohkeaa ja ravinteikasta.

Viljelykierrossa (tai vuoroviljelyssä) papujen jälkeen samalla paikalla kasvavat runsaasti ravinteita tarvitsevat kasvit. Näitä ovat esimerkiksi kaalit, kurkut, kurpitsat, pinaatit, purjo, selleri, tomaatti ja valkosipuli.

Voit varmistaa näiden ravinnesyöppöjen viihtymisen kasvupaikallaan lisäämällä kasvualustaan papujen vihermassan lisäksi puutarhakompostia, palanutta karjanlantaa tai bokashi-massaa.

---

FAQ: Usein kysytyt kysymykset

---

Yhteenveto: Näin papujen kasvatus onnistuu

Papujen kasvatus on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, kun muistaa muutaman perusniksin niiden hoitamisessa. Lajikekirjo on hurjan suuri ja jokaiselle löytyy sopiva papulajike omaan kotipuutarhaan, mökille tai vaikkapa parvekkeelle.

Esikasvatus kannattaa aloittaa toukokuun alkupuoliskolla tai puolivälissä, niin saat satoa aikaisemmin ja pidennät satokautta.

Jos haluat päästä helpommalla, voit odottaa säiden lämpenemistä kesäkuun puolelle ja kylvää siemenet suoraan avomaalle.

Joka tapauksessa pavut ovat helppohoitoisia ja nopeakasvuisia hyötykasveja, joiden herkullinen sato on monipuolista ja terveellistä ruokaa. Ylimääräinen sato on helppo säilöä pakastamalla ja näin pääsee nautiskelemaan kesän mausta keskellä kylmintä talveakin.

Itse olen aivan ehdoton papufani ja rakastan näiden helppojen kasvien kauniita, runsaita kasvustoja, joiden lomasta pääsee korjaamaan talteen maukkaita palkoja melkein päivittäin, kun satokausi lähtee liikkeelle.

Millaisia suunnitelmia sinulla on tälle tai seuraavalle kesälle papujen suhteen? Onko papujen kasvatus jo tuttu juttu vai meinaatko kokeilla papuja ensimmäistä kertaa?

Jos jokin asia papujen suhteen jäi askarruttamaan, kysy ihmeessä kommenttikentässä niin autan mielelläni!

Hauskaa ja helppoa tarhurointia!
– Mikke

Lue seuraavaksi:

• Pensaspavun kasvatus: Näillä vinkeillä onnistut
• Ruusupavun kasvatusopas: Helpot ohjeet kotipuutarhaan ja mökille
• Tomaatin kasvatus: Näillä helpoilla vinkeillä onnistut varmasti
• Perunan kasvatus ja hoito: Näin kasvatat perunaa helposti
• Kurkun kasvatusopas – Poimi talteen parhaat niksit
• Kesäkurpitsan kasvatus: Näin onnistut helposti