Perunan kasvatus onnistuu niin kasvimaalla, lavassa kuin ruukussa tai säkissäkin. Itse kasvatetut mukulat ovat meillä suurta herkkua, josta päästään nauttimaan jo juhannuksen tienoilla, kun esikasvatus on aloitettu ajoissa.
Mikäpä maistuisi paremmalta, kuin uudet, silkkisen pehmeät ja maukkaat perunat omasta maasta aina keskikesästä syksyyn saakka?
Perunan viljely ja kasvatus on helppoa ja vaivatonta, kun pidät mielessä muutaman perusasian. Rakastettu pottu on yksi helpoimmista hyötykasveista ja sen viljely onnistuu melkeinpä missä vain – jopa parvekkeella tai ämpärissä.
Tässä artikkelissa käyn läpi perunanviljelyn niksit, joilla varmistat kerrassaan herkullisen ja runsaan sadon niin kotipuutarhassa, parvekkeella kuin mökilläkin.
Sisällys
- Perunan kasvatus: Ennen kuin aloitat
- Perunan kumppanuuskasvit ja kiertoviljely
- Perunan idätys ja valmistelut
- Perunan istuttaminen
- Perunan hoito
- Perunan sadonkorjuu ja kypsyminen
- FAQ: Usein kysytyt kysymykset
Perunan kasvatus: Ennen kuin aloitat
Perunan kasvatus onnistuu varmimmin, kun mietit muutamaa perusasiaa hyvissä ajoin ennen siemenperunoiden istuttamista.
Peruna on onneksi verrattain helppo kasvatettava. Jopa viileinä, sateisinakin kesinä pääset nauttimaan oman maan herkullisista mukuloista, kunhan tarjoat sille sopivan kasvupaikan ja hoidat perunamaata oikein.
Käy läpi nämä kysymykset, kun suunnittelet perunan kasvattamista:
- Haluatko kasvattaa perunaa kotipuutarhassa, mökillä vai kenties ämpärissä esimerkiksi parvekkeella?
- Millaiset lämpö- ja kasvuolosuhteet voit tarjota perunoillesi?
- Kuinka usein ehdit kastella perunoita? Oletko kenties lomilla kesän mittaan?
- Millainen kasvualusta sinulla on tarjota perunoille? Kasvatatko perunaa kasvimaalla, lavassa, ämpärissä vai säkissä?
Peruna ei ole turhan kranttu, vaan se tuottaa maukkaan sadon vaatimattomissakin olosuhteissa. Viljelyn voit aloittaa pelkällä ämpärillä ja multasäkillä!
Perunan kumppanuuskasvit ja kiertoviljely
Kumppanuuskasvit ovat ”hyviä naapureita”, jotka auttavat toinen toisiaan tuottamaan terveemmän, runsaamman sadon.
Jotkin kumppanuuskasvit karkottavat toistensa tuholaisia tuoksuillaan ja erittämällä maaperään aineita, jotka karkottavat maanalaisia tuholaisia ja kasvitauteja. Toiset kasvit puolestaan parantavat naapureidensa makua.
Sekaviljelyssä kumppanuuskasvit kannattaa huomioida tarkkaan, jotta huonot naapurit eivät häiritse toisiaan.
Peruna vaatii runsaasti kasvutilaa niin maan alla kuin sen päälläkin. Niinpä reheväkasvuiset ravinnesyöpöt (kuten kurkut ja kesäkurpitsat) ovat huonoja kumppanuuskasveja perunoille. Tästä poikkeuksena ovat kaalit, jotka sopivat hyvin perunoiden viereen.
Niukasti ravinteita kuluttavat, pienempikasvuiset hyötykasvit sopivat hyvin perunoiden sekaan. Näitä ovat muun muassa herneet, pavut ja erilaiset salaatit.
Perunan hyviä kumppanuuskasveja ovat:
- Herneet
- Kaalit
- Kevätsipuli
- Köynnöskrassi
- Pavut
- Pinaatti
- Salaatit
- Yrtit: Basilika, korianteri, kumina, laventeli, piparminttu, tilli, timjami
Perunan huonoja kumppanuuskasveja ovat:
- Fenkoli
- Kurkut
- Kurpitsat
- Munakoiso
- Paprika
- Porkkana
- Punajuurikas
- Selleri
- Sipuli
- Tomaatit
Perunan kumppanuuskasveja valitessa kannattaa muistaa, että sadonkorjuun yhteydessä joudut mylläämään maata mukuloita nostellessasi. Kun nostat perunat maasta, aivan perunan vieressä olevien hyötykasvien on paras olla jo kasvukautensa lopulla, jotta maan kääntäminen mukuloita etsiessä ei koidu niiden juuristojen turmioksi.
Jos siis kasvatat varhaisperunaa, valitse naapureiksi esimerkiksi salaatteja tai kevätsipuleita, jotka tuottavat satoa niin ikään varhain. Myöhäisempiä syys- ja talviperunalajikkeita kasvatettaessa voit valita kumppanuuskasveiksi mitä vain ylempänä olevasta listasta.
Jos noudatat viljelykiertoa puutarhassasi, kasvata perunaa paikalla, jossa kasvatit edellisenä kesänä niukasti ravinteita vaativia hyötykasveja, kuten porkkanaa, sipulia ja punajuurikasta. Perunaa seuraavana vuonna samalla paikalla kasvatetaan viherlannoituskasveja, kuten herneitä ja papuja.
Lue seuraavaksi: Papujen kasvatus – Näillä vinkeillä onnistut varmasti
Perunan idätys ja valmistelut
Ennen kuin lähdet kääntämään perunamaata, kannattaa laatia huolellinen suunnitelma kasvukauden ajalle.
Jos mielit saada uutta perunaa jo juhannuspöytään, on valmistelut ja idätys aloitettava jo huhtikuun puolella. Jos taas haluat kasvattaa perunaa varastoon, voit idättää tai hankkia siemenperunat kesäkuussakin.
Perunalajikkeet kotiviljelyyn
Aloitetaan tärkeimmästä asiasta, joka vaikuttaa sadon ja sadonkorjuun määrään, laatuun ja ajankohtaan – siis perunalajikkeista, joita aiot kasvattaa.
Oikeilla lajikevalinnoilla saat kasvatettua sekä varhaista perunaa keskikesäksi että syysperunaa varastoitavaksikin.
Lisäksi voit valita kasvatettavaksi kiinteitä tai jauhoisempia perunalajikkeita, tai vaikka pelkkää yleisperunaa, josta on sekä keitinperunoiksi että perunasoseen aineksiksi.
Tässä muutama vinkki perunalajikkeisiin:
- ’Annabelle’: Pehmeän kermainen, aikainen yleisperuna. Meillä Annabelle kuuluu ehdottomasti suosikkilajikkeisiin, koska se on ollut hurjan satoisa ja helppo viljeltävä vuodesta toiseen. Säilyy myös hyvin varastossa. Keskinkertainen taudinkestävyys.
- ’Challenger’: Jauhoinen lajike, joka kypsyy myöhään. Hyvä varastoperuna.
- ’Colomba’: Hyvin aikainen ja maukas lajike. Tuottaa runsaan sadon ja sopii varastoitavaksi. Satoisa vaatimattomallakin kasvupaikalla, hieman jauhoinen, erinomainen perunaruven kestävyys, keskinkertainen perunaruton kestävyys.
- ’Nicola’: Hyvin suosittu, kiinteä myöhäisperuna, joka sopii varastoitavaksi. Kestää hyvin perunarupea.
- ’Rosamunda’: Kaunis, punertavakuorinen perunalajike, jonka jauhoinen ja vaalea malto sopii erinomaisesti uuniperunaksi. Hyvä varastosäilyvyys.
- ’Siikli’: Perinteinen herkkuperuna, joka on vuodesta toiseen yksi suosituimmista lajikkeista etenkin toreilla. Satoisa, kiinteä tai hieman jauhoinen, keskinkertainen taudinkestävyys.
- ’Timo’: Yksi aikaisimmista varhaisperunalajikkeista. Lähtee kasvuun viileässäkin maassa, joten sopii hyvin pohjoisempiikin kasvuolosuhteisiin.
- ’Violet Queen’: Nimensä mukaan violetti perunalajike, josta saa esimerkiksi hauskan, violetin perunamuusin – taatusti lasten mieleen! Violet Queen tuottaa pienehköjä, hyvälaatuisia mukuloita ja on satoisa pieneltäkin alalta.
Perunan idätys
Perunan kasvatus lähtee parhaiten käyntiin, kun idätät siemenperunat sisällä ennen istuttamista. Valmiit, tanakat idut lähtevät kasvamaan nopeasti, kun istutat ne lämmenneeseen maahan.
Voit käyttää joko puutarhamyymälöistä saatavaa siemenperunaa tai oman lempilajikkeesi ylivuotisia perunoita. Siemenperunat ilmaantuvat puutarhaosastoille yleensä huhti-toukokuussa.
Muista kuitenkin, että sertifioitu siemenperuna on taatusti tervettä. Niiden mukana et levitä maahan kasvitauteja, jotka on usein hankala tai jopa mahdoton hävittää.
Lisäksi sertifioidusta siemenperunasta saat maukkaampaa satoa, koska lajikekirjo on usein suurempi. Kaupassa myytävät perunalajikkeet eivät useinkaan ole niitä kaikista herkullisimpia, vaan lajikkeet on jalostettu tuottamaan mahdollisimman suuri sato ja kestämään varastointia ja kuljetusta – usein maun kustannuksella.
Perunoita idätetään 3–4 viikkoa mieluiten 13–15 asteessa. Lämpötila voi olla korkeampikin, mutta tällöin mukulat alkavat kuivua helposti. Jos siis idätät perunoita huoneenlämmössä, valitse kotisi viilein paikka ja sumuttele mukuloita usein.
Aseta perunat itämään laakealle astialle tai vaikkapa munakennoihin. Jätä kuhunkin mukulaan vain 2-5 vahvinta silmua tai itua riippuen perunan koosta. Suuret mukulat jaksavat kasvattaa useamman tanakan idun kuin pienet pottuset.
Idätys kannattaa tehdä valoisassa paikassa, jotta idut kasvavat vahvoiksi. Idätyspaikka ei kuitenkaan saa olla aurinkoinen.
Perunan istuttaminen
Perunan kasvupaikka
Perunan kasvatus onnistuu melkeinpä minkälaisella kasvupaikalla tahansa. Peruna viihtyy ja kasvaa niin aurinkoisella kuin puolivarjoisallakin paikalla. Toki mukuloista tulee sitä maukkaampia ja aromikkaampia, mitä enemmän kasvi saa valoa ja aurinkoa.
Kovin paahteiselle paikalle perunaa ei kuitenkaan kannata istuttaa. Kuumina kesäpäivinä suuri lehtimassa haihduttaa paljon vettä ja kasvi saattaa nuupahtaa helteessä. Jos pystyt ja ehdit huolehtia riittävästä kastelusta, peruna toki toipuu porotuksesta illan tullen, kun nestejännitys palautuu normaaliksi.
Perunan kasvualusta
Peruna viihtyy parhaiten kuohkeassa, läpäisevässä maassa. Raskailla savimailla kasvualustaan kannattaa siis sekoittaa hiekkaa, jotta mukulat eivät ala mädäntyä märässä maassa, jos kesä sattuu olemaan sateinen.
Peruna viihtyy hieman happamassa maassa, jonka pH on 5–6. Liian korkea pH-arvo saattaa koitua perunoiden kohtaloksi, sillä se edistää perunaruven puhkeamista. Perunamaata ei siis yleensä kalkita, paitsi jos maaperä on kovin hapan.
Perunan kasvatus onnistuu parhaiten, kun noudatat kotipuutarhassa kiertoviljelyä ja vaihdat perunan kasvupaikkaa vuosittain. Näin maaperän mahdolliset tuholaiset ja kasvitaudit eivät koidu pottusadon kohtaloksi.
Kiertoviljelyssä peruna istutetaan lohkoon, jossa on edellisvuonna kasvanut kohtuullisesti ravinteita tarvitsevia kasveja: juureksia, mangoldia, salaatteja ja sipulia.
Kun viljelet lohkossa tänä vuonna perunaa, kasvata samassa lohkossa seuraavana vuonna typensitojakasveja, kuten papuja ja herneitä. Ne palauttavat viljelykierron seuraavalle vuodelle tärkeitä ravinteita maaperään ja lannoittavat maata täysin luonnonmukaisesti.
Perunan istutus
Kun idut ovat kasvaneet noin 2-4 cm:n mittaisiksi, perunat ovat valmiita istutettaviksi.
Jos kookkaissa siemenperunoissa on 4 itua, voit halkaista ne niin, että kuhunkin puolikkaaseen jää vähintään kaksi vahvaa itua. Näin saat yhdestä siemenperunasta kaksi istutettavaa puolikasta ja suuremman sadon.
Lue lisää: Kuinka monta perunaa tulee yhdestä siemenperunasta?
Yleensä perunan istutus on hyvä ajoittaa toukokuun lopulle ja kesäkuun alkupuoliskolle. Koska peruna on hyvin hallanarka, mukuloita ei voi istuttaa maahan kovin aikaisin. Kasvualustan lämpötilan on oltava noin 8–10 astetta ennen istuttamista.
Vinkki: Tietyt perunalajikkeet kestävät kylmää hieman paremmin kuin toiset. Esimerkiksi ’Timo’ ja ’Solist’ voit istuttaa kylmään maahan. Kata perunamaa tällöin tuplaharsolla ja tarkkaile versojen ilmestymistä maasta. Kylminä öinä versot pitää suojata multaamalla, jotta ne eivät palellu.
Kääntele maa kuohkeaksi noin 30 sentin syvyydeltä ennen istuttamista.
Vedä kuokalla tai lapiolla maahan 10–20 sentin syvyiset vaot kylvöriveiksi. Jätä riviväliksi noin 50–70 senttiä.
Kun istutat perunan syvemmälle, se muodostaa pidemmän varren mullan alle. Tällöin varteen kasvaa enemmän mukuloita ja taimia ei tarvitse mullata niin usein kesän mittaan.
Itse olen istuttanut perunaa 30 sentinkin syvyyteen kokeilumielessä. Sato on ollut yhtä suuri ja maukas kuin melkein mullan pintaankin istutetuilla potuilla. Olen melko laiska multaaja ja näin pääsen helpommalla.
Laita perunat kylvövakoon noin 30 sentin välein niin, että parhaat ja idut osoittavat ylöspäin. Suositeltu kylvöväli saattaa vaihdella lajikkeen mukaan, joten tarkista kylvöväli siemenperunapakkauksesta.
Peitä siemenperunat ja kylvövako joko haraamalla maa tasaiseksi tai vetämällä kuokalla multaa rivien väleistä perunoiden päälle.
Muista merkitä kylvövaot ja niihin kylvetyt lajikeet.
Perunan hoito
Perunoiden multaaminen
Kun perunan idut pilkottavat mullasta ja ovat noin 5–10 cm:n mittaisia, perunan versot kannattaa mullata. Kasaa verson päälle multaa niin, että vain ylimmät, pienet lehdet pilkottavat esiin.
Multaaminen vie hieman aikaa, mutta se kasvattaa sadon määrää, kun mullan alle jää pidempi osa varresta. Peruna kasvattaa mukuloita koko maanalaiseen varteensa.
Multaus kuohkeuttaa myös maata ja auttaa rikkakasvien torjunnassa.
Multaamalla varmistat myös sen, että lähelle maan pintaa muodostuvat mukulat eivät pääse vihertymään valossa. Vihertyminen aiheutuu lehtivihreän muodostumisesta, mutta vihertyneet perunat sisältävät myös myrkyllistä solaniinia. Niinpä vihertäviä perunoita ei kannata valmistaa ruoaksi.
Perunoiden multaaminen kannattaa toistaa noin 2–3 viikon välein, yhteensä pari-kolme kertaa kesän mittaan.
Rikkakasvien poistaminen perunamaalta
Perunamaata kannattaa harata, kun rikkakasvit alkavat itää. Alkukesästä rikkakasvien poistaminen kannattaa, jotta maaperän kasvuvoima olisi kokonaan perunoiden käytössä.
Kitkeminen ei kuitenkaan ole kovin työlästä. Alkukesästä perunoiden multaaminen pitää rikkakasvit kurissa. Myöhemmin kesällä perunat ovat niin reheviä ja kookkaita, että ne estävät rikkakasvien kasvun.
Perunan kastelu
Kastelun suhteen peruna on yksi helpoimia ja kiitollisimpia kotipuutarhan hyötykasveja – se ei vaadi jatkuvaa tarkkailua, hoitoa tai kastelua, vaan selviää sopivalla kasvupaikalla melko lailla itsekseen.
Vaikka peruna selviää hämmästyttävän hyvin kuivassakin, tasainen kosteus ehkäisee perunaruven puhkeamista ja lisää sadon määrää.
Nuoret taimet tarvitsevat kastelua tarpeen mukaan, jotta juuristo vahvistuu ja kasvu pysyy tasaisena. Saat myös suuremman sadon, jos pidät kasvualustan tasaisen kosteana. Kuivassa maassa peruna muodostaa mukulansa syvemmälle multaan, jossa kosteutta on enemmän.
Vanhemmat kasvit ulottavat juurensa syvemmälle, joten kastelun tarve vähenee kesän mittaan.
Jos kesä on kuuma, peruna viestittää janostaan nuupahtaneilla lehdillä. Paahteisilla paikoilla kastelua saatetaan tarvita koko kesän ajan.
Tarkkaile siis perunoita säännöllisesti, niin opit pian kuuntelemaan pottukasvien janoisuutta ja kastelu on helppoa.
Vinkki: Ruohosilppu sopii hyvin perunamaan katteeksi. Katteen alla kosteus säilyy tasaisempana ja kasteluväli pitenee. Multaamisen yhteydessä voit siirtää katteen sivuun ja takaisin paikalleen, kun olet mullannut perunan varret.
Perunan lannoittaminen
Peruna ei ole suuri ravinnesyöppö, vaan selviää melko niukkaravinteisessakin kasvualustassa.
Voit lannoittaa perunan kasvupaikkaa jo edeltävänä vuonna lisäämällä kasvualustaan loppusyksystä maltillisesti karjanlantaa tai rakeistettua hevonkakkalannoitetta.
Keväällä kasvualustaan kannattaa lisätä puolivalmista tai valmista puutarhakompostia, josta peruna saa hyvin kasvuvoimaa kasvukauden aikana.
Lisäksi voit antaa perunalle kasvuvoimaa luonnonmukaisella lannoitteella, joka vilkastuttaa maaperän pieneliötoimintaa pitkävaikutteisesti.
Sekä komposti että luomulannoite kannattaa annostella suoraan kylvövakoon.
Itse suosin kompostin lisäksi sekä rakeistettua hevonkakkaa että kanankakka-merilevälannoitetta, joita annostelen hyvin maltillisesti niiden sisältämän melko runsaan typen vuoksi.
Peruna ei nimittäin tarvitse runsastyppisiä lannoitteita. Perunan kasvatuksessa kannattaa nimenomaan välttää liiallista typpilannoitusta. Typpi innostaa perunan kasvattamaan varsia ja lehtiä sadon kustannuksella. Runsas typpi myös heikentää makua ja hidastaa mukuloiden kypsymistä ja tuleentumista.
Jos siis haluat varmistaa ehdottoman herkullisen sadon, käytä puutarhakompostia ja annostele lantapitoisia lannoitteita maltilla.
Voit toki valita myös luonnonmukaisen perunamaalannoitteen, joka sisältää juuri oikeat ravinteet perunalle sopivassa suhteessa.
Perunan kasvitaudit ja tuholaiset
Perunan riesana ovat valitettavan monet taudit ja kasvuoloista johtuvat laatuviat.
Helpoin tapa varmistaa terve ja runsas sato on käyttää tarkastettuja siemenperunoita, jotka ovat taatusti terveitä.
Lisäksi lajikevalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota eri lajikkeiden kestävyyteen kasvitauteja ja tuholaisia vastaan.
Perunarutto on valitettavan yleinen riesa pottumaalla, joka tuhoaa nopeasti niin varret kuin mukulatkin. Tauti on yleinen lämpiminä ja kosteina kesinä.
Perunarutto aiheuttaa lehtiin tummia laikkuja ja perunan varsiin varren suuntaisia tummia juovia, jotka pehmenevät ja muuttuvat limaisiksi.
Jos perunarutto etenee, koko varsisto tummuu ja kuolee. Mukuloihin edennyt perunarutto muodostaa mukuloiden pintaan kuoppaisia, mustia laikkuja ja itse malto pehmenee, tummuu ja mätänee. Näitä mukuloita ei voi syödä.
Pidä siis silmällä perunoiden lehtiä ja varsia oireiden varalta. Jos epäilet perunaruttotartuntaa, poista varsisto nopeasti oireiden ilmaannuttua. Näin voit pysäyttää taudin etenemisen ja pelastaa mukulasadon.
Perunarupi on yleinen kasvitauti, joka ilmenee erityisesti lämpiminä, sateisina ja kosteina kesinä. Sen tunnistaa lehtiin ilmaantuvista, laajenevista, ruskeista laikuista. Perunaruven iskiessä kasvin varret kannattaa niittää viimeistään loppukesällä, jotta tauti ei tartu mukuloihin.
Peruna-ankeroinen on tuholaisista viheliäisin, sillä sen toteamisen jälkeen perunaa voi kasvattaa samalla paikalla vasta 8–10 vuoden päästä. Muuten tämä mikroskooppisen pieni tuholainen selviää maaperässä ja iskee seuraavaankin perunasatoon.
Peruna-ankeroiset tunkeutuvat mukuloihin ja aiheuttaa epätasaista kasvua, kunnes lopulta koko perunakasvi lakastuu.
Nämä tuholaiset ovat siitäkin ikäviä, että ne kulkeutuvat helposti saastuneiden työvälineiden, jalkineiden ja maa-aineksen mukana puutarhasta toiseen.
Perunan sadonkorjuu ja kypsyminen
Perunan sadonkorjuu
Voit nostaa perunat heti, kun mukulat ovat haluamasi kokoisia. Itse upotan käden varovasti multaan ja hapuilen mukuloita mullan alta. Kun satoa alkaa muodostua, korjaan mukulat suoraan kattilaan ja lautaselle varsi kerrallaan.
Korjaa sato vetämällä varret varovasti ylös maasta. Jos maa on sopivan kuivaa, suurin osa mukuloista nousee helposti ylös. Osa perunoista irtoaa kuitenkin matkalla, joten kasvualustaa kannattaa kaivella tarkemmin sattumien varalta.
Varo kolhimasta mukuloita sadonkorjuun yhteydessä. Kolhiintuneet tai naarmuuntuneet perunat eivät säily varastossa pitkään.
Nosta potut mieluiten kuivalla ja aurinkoisella säällä ja anna varastoitavien perunoiden kuivahtaa ennen kuin viet ne säilöön.
Jos kasvatat perunaa varastoon, valitse niille täysin pimeä ja viileä säilytyspaikka. Otollisin lämpötila on noin 4 astetta.
Mikäli sinulla ei ole kellaria tai sopivaa säilytystilaa, voit jättää mukulat ”varastoon” mullan alle ja korjata satoa tarpeen mukaan pitkin syksyä. Varmista kuitenkin, että potut ovat kunnolla mullan peitossa, jottei kylmä pääse puraisemaan niitä.
Perunan sadonkorjuun alku riippuu lajikkeesta, istutusajankohdasta ja kesän kasvuoloista.
Varhaisten ja myöhäisten lajikkeiden välillä saattaa olla jopa 4–6 viikon ero sadonkorjuun alkamisessa. Tässä muutama vinkki sadonkorjuuseen eri lajiketyyppien mukaan:
1: Varhaisperunat
Aikaisimmat lajikkeet eli varhaisperunat tuottavat satoa Etelä-Suomessa jo juhannuspöytään, kunhan istutat ne harson alle heti säiden salliessa toukokuun alkupuolella. Istutuksesta sadonkorjuuseen kuluu noin 8 viikkoa.
Varhaisperunat maistuvat parhailta suoraan maasta nostettuina. Niiden kuori on ohut, joten niitä ei ole tarkoitettu säilytettäväksi esimerkiksi syksyä tai talvea varten.
2: Kesäperunat
Kesäperunat kypsyvät kesän mittaan noin 10–12 viikossa ja ne kestävät säilytystä kohtalaisen hyvin. Kesäperunoita ei kuitenkaan kannata kasvattaa varastoitaviksi talven varalle.
3: Talviperunat
Talviperunat ovat nimensä mukaisesti talven varalle säilöttäviä lajikkeita. Niiden sadonkorjuu alkaa noin 12 viikkoa istutuksen jälkeen.
Talviperunoiden sadonkorjuu kannattaa ajoittaa syyskuulle, ennen säiden kylmenemistä.
Varastoitavien lajikkeiden varret leikataan ja viedään pois kasvupaikalta. Mukuloiden annetaan varsien poiston jälkeen tuleentua 1–2 viikkoa kaikessa rauhassa, jotta kuori vahvistuu ja perunan varastointi onnistuu paremmin.
Varastoi vain terveitä perunoita, joissa ei ole kolhuja tai naarmuja. Perunavarasto on hyvä käydä läpi ajoittain, jotta voit poistaa mahdolliset sairaat tai vahingoittuneet mukulat ennen kuin ne ehtivät mädäntyä ja pilata muun sadon.
Perunan satokauden loppuminen
Perunan kasvukausi loppuu viimeistään ensimmäisiin kylmiin öihin syksyllä, kun hallanvaara alkaa.
Peruna on hyvin kylmänarka, joten kasvin varsisto ei selviä hallaöistä. Muista siis korjata sato talteen hyvissä ajoin ennen hallojen saapumista.
Jos kasvatat varhaisperunaa ja korjaat sadon jo heinäkuun alkupuolella, voit hyödyntää kasvualan koko loppukesän ajaksi ja kasvattaa samalla kasvupaikalla vaikkapa nopeakasvuista salaattia. Jos kesä on kuuma, salaatti kannattaa idättää ja esikasvattaa viileässä paikassa.
Pienellä suunnittelulla saat hyödynnettyä puutarhan kasvualan tehokkaasti ja saat kaksi satoa samalta kasvupaikalta.
Perunan kasvatuksen syystyöt
Vie perunan varret ja lehdet pois kasvupaikalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin ehkäiset mahdollisen perunaruton leviämistä ja asettumista kasvupaikalle.
Vaikka itse suosinkin vihermassan silppuamista ja levittämistä mullan pinnalle muiden hyötykasvien osalta, perunoiden kohdalla vien varret ja lehdet aina pois kasvimaalta.
Perunan viljelyssä kannattaa noudattaa viljelykiertoa, jossa perunan kasvupaikkaa vaihdellaan vuosittain. Useat perunan kasvitaudit ja tuholaiset jäävät elämään maaperään talven yli. Niinpä voit välttää mahdollisten ongelmien uusiutumisen seuraavana kesänä vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain.
Viljelykierrossa (tai vuoroviljelyssä) perunan jälkeen samalla paikalla kasvavat viherlannoituskasvit. Näitä ovat esimerkiksi herneet, pavut ja apilat.
Viherlannoituskasvit eivät tarvitse runsaasti ravinteita, joten perunamaata ei tarvitse syyslannoittaa sen kummemmin. Halutessasi voit kattaa maan pinnan eloperäisellä katteella.
FAQ: Usein kysytyt kysymykset
Paras aika istuttaa perunoita on yleensä touko-kesäkuussa, kun maa on lämmennyt 8–10-asteiseksi ja yöpakkaset ovat ohitse. Peitä kylvös kasvuharsolla kasvukauden alussa.
Perunat kasvavat parhaiten kuohkeassa ja läpäisevässä maaperässä, jonka pH on noin 5–6. Jos maaperä on raskasta ja savista, sekoita siihen hiekkaa, niin maa kevenee.
Siemenperunoita voit ostaa puutarhamyymälöistä ja rautakaupoista huhti-toukokuusta alkaen. Käytä sertifioituja siemenperunoita, niin vältyt kasvitaudeilta. Voit toki myös käyttää ylivuotisia kaupan perunoita, jotka voit idättää viileässä, valoisassa paikassa ennen istuttamista.
Jätä kuhunkin siemenperunaan 2–3 vahvaa itua. Suuret siemenperunat voit halkaista ennen istuttamista.
Siemenperunat kannattaa istuttaa noin 5–15 cm syvyyteen. Tarkista istutussyvyys siemenperunapakkauksesta.
Pidä maa tasaisen kostena etenkin kasvukauden alussa, jotta perunat lähtevät hyvään kasvuun. Kuivassa maassa perunoista tulee usein rupisia, joten tasaisesta kastelusta kannattaa huolehtia pitkin kesää. Kata perunamaa ruohosilpulla, niin kasteluväli pitenee.
Perunat ovat yleensä valmiita korjattaviksi noin 8–12 viikon kuluttua istutuksesta riippuen lajikkeesta. Varhaisperunat voit korjata suoraan varresta vetämällä, kun mukulat ovat mielestäsi sopivan kokoisia. Kokeile mukuloiden kokoa varovasti käsikopelolla mullan alta. Myöhäisemmät lajikkeet ovat valmiita, kun varret alkavat kuihtua ja kuivua.
Perunoita tulisi säilyttää täysin pimeässä, kuivassa ja viileässä paikassa, esimerkiksi kellarissa tai varastossa. Paras säilytyslämpötila on noin 4 astetta.
Perunan riesana on useita tauteja ja tuholaisia, kuten perunarutto, perunarupi, peruna-ankeroinen ja nematodit. Käytä vain sertifioituja, terveitä siemenperunoita ja vaihda perunan kasvatuspaikkaa vuosittain.
Perunan sadon määrää voit parantaa huolehtimalla siitä, että perunan kasvuolosuhteet ovat optimaaliset. Peruna viihtyy keskiravinteikkaassa, läpäisevässä ja kuohkeassa maassa. Valitse kasvatettavaksi lajikkeita, jotka sopivat sille kasvupaikalle, jossa haluat perunaa kasvattaa. Huolehdi tasaisesta kastelusta kesän mittaan ja multaa taimet 2–3 kertaa kasaamalla multaa versojen tyvelle niin, että vain ylimmät lehdet pilkistävät mullasta.
Yhteenveto: Näin perunan kasvatus onnistuu varmasti
Perunan kasvatus onnistuu helpossa puutarhassa miltei kuin itsestään, kun otat huomioon muutaman perusasian jo ennen kasvatuspuuhiin ryhtymistä.
Tässä nopeat vinkit perunan kasvatukseen:
- Tutustu lajikevalikoimaan ja valitse sinulle sopivat lajikkeet niin maun, jauhoisuuden kuin sadon aikaisuudenkin suhteen.
- Idätä siemenperunat valoisassa ja viileässä paikassa. Puutarhamyymälöistä löydät toukokuussa valmiita, varmasti terveitä siemenperunoita.
- Istuta muutamia varhaisperunoita ämpäreihin, niin pääset istutustöihin jo ennen kun säät sallivat istuttamisen avomaalle.
- Kylvä siemenperunat, kun maa on lämmennyt noin 8–10-asteiseksi. Riviväli vähintään 50 cm, taimiväli 30 cm ja istutussyvyys noin 10–20 cm.
- Kastele tasaisesti tarvittaessa, niin saat runsaamman sadon ja ehkäiset perunarupea.
- Multaa taimet noin 5–15-senttisinä, niin mukulat eivät saa valoa ja viherry.
- Tarkkaile kasvustoa perunaruton varalta. Poista sairastuneet varret ja lehdet heti. Kerää huolellisesti kaikki sairaat kasvin osat pois kasvupaikalta.
- Korjaa satoa talteen varsi kerrallaan, kun mukulat ovat sopivan kokoisia. Koko selviää helpoiten käsikopelolla.
- Leikkaa varret pois ja anna mukuloiden tuleentua 1–2 viikkoa ennen nostamista, jos aiot varastoida perunoita syksyn ja talven varalle. Näin kuori vahvistuu ja perunat kestävät varastointia paremmin.
- Varastoi perunasato täysin pimeässä ja viileässä paikassa. Otollisin lämpötila varastointiin on noin 4 astetta.
Millaisia suunnitelmia sinulla on tälle tai seuraavalle kesälle perunan kasvatuksen suhteen? Onko perunoiden kasvatus jo tuttu juttu vai meinaatko kokeilla pottuja ensimmäistä kertaa?
Jos jokin asia perunoiden suhteen jäi askarruttamaan, kysy ihmeessä kommenttikentässä!
Hauskaa ja helppoa tarhurointia!
– Mikke
Lue seuraavaksi:
