Pensaspavun kasvatus onnistuu helposti niin kotipuutarhassa, mökillä kuin parvekkeellakin. Pensaspapu on kiitollinen hyötykasvi, joka kasvattaa koristellisen, rehevän lehtimassan ja tuottaa runsaan ja herkullisen sadon melkeinpä missä vain – kunhan lämpöä ja valoa riittää.
Pensaspapu kasvaa noin 50-100 cm korkeaksi ja kasvi haaroittuu kesän myötä pensasmaisen kauniiksi. Lyhytkasvuiset lajikkeet sopivat mainiosti ruukkuihin ja ämpäreihin, joten niiden kasvatus onnistuu mutkitta vaikkapa parvekkeella.
Meillä pensaspapu ja muutkin papulajit ovat kesän suurta herkkua, ja alkukesästä ikkunalaudat ja pöydät notkuvat jos jonkinmoisia pavuntaimia pikku taimiruukuissaan. Kun kesäkuu lähenee loppuaan, ensimmäiset palot alkavat jo kehittyä pensaspapuihin.
Nämä nopeakasvuiset hyötykasvit antavat suuren sadon melko vähällä vaivalla. Ainoastaan esikasvatusvaiheessa pensaspapu tarvitsee paljon huolenpitoa, mutta kun taimet on istutettu ulos, pavut kasvavat kuin itsestään. Runsaasta sadosta riittää kesän mittaan muillekin jaettavaksi ja pakastan ryöpättyjä palkoja myös talven varalle.
Tässä pensaspavun kasvatusoppaassa käyn läpi omat onnistumiset ja mokailutkin, ja jaan helpoimmat vinkit, joilla saat pensaspavun kukoistamaan, viihtymään ja tuottamaan roppakaupalla maukkaita, rapsakoita palkoja.
Lue myös:
- Papujen kasvatusopas: Näin kasvatat herkullisia papulajikkeita kotipuutarhassa
- Ruusupavun kasvatus: Helpot vinkit ja ohjeet
Sisällys: Pensaspavun kasvatus
- Ennen kuin aloitat
- Pensaspapulajikkeita kotipuutarhaan
- Kumppanuuskasvit ja viljelykierto
- Pensaspavun kylvö
- Pensaspavun taimikasvatus
- Pensaspavun karaiseminen
- Pensaspavun istutus kasvupaikalle
- Pensaspavun hoito-ohjeet
- Sadonkorjuu
Ennen kuin aloitat
Jos pensaspavun kasvatuksesta pitäisi tietää vain yksi asia, se olisi tämä:
Pensaspapu tarvitsee lämpöä voidakseen hyvin ja tuottaakseen satoa.
Tarhapavut ovat kotoisin Väli- ja Etelä-Amerikasta, joten on selvää, että Suomen verrattain viileä ilmasto ja lyhyehkö kesä asettavat omat haasteensa pensaspavunkin kasvatukselle.
Ennen kuin aloitat, mieti jo etukäteen, millaiset kasvuolosuhteet pystyt tarjoamaan pensaspavuille.
Pensaspapu viihtyy parhaiten suojaisalla, aurinkoisella paikalla, jossa kasvi saa reippaasti lämpöä. Tuuliset, varjoisat ja viileät kasvupaikat eivät sovi pensaspavun kasvatukseen.
Muista myös, että pensaspapu kasvattaa rehevän lehtimassan, joka haihduttaa runsaasti vettä etenkin kuumina kesäpäivinä. Niinpä riittävä, päivittäinen kastelu on ehdottoman tärkeää, jotta kasvit jaksavat kukkia ja muodostaa runsaasti herkullisia palkoja.
Kun lämpöä ja vettä riittää, saat pensaspavun kukoistamaan kuin itsestään. Pensaspapu ei nimittän ole turhan kranttu kasvualustan suhteen, vaan se viihtyy melko niukkaravinteisessakin maaperässä.
Pensaspapulajikkeita kotipuutarhaan
Pensaspapujen lajikekirjo on huiman suuri ja Suomenkin ilmastossa viihtyviä lajikkeita riittää vaikka millä mitalla.
Perinteisten vihreiden lajikkeiden lisäksi voit kasvattaa kauniin keltaisia vahapapulajikkeita tai violetteja, koristeellisia pensaspapuja. Violetit palot muuttuvat kypsennettäessä vihreiksi, mutta keltaiset lajikkeet säilyttävät värinsä. Yhdistele rohkeasti erivärisiä lajikkeita keskenään!
Nämä pensaspapulajikkeet ovat varmoja ja satoisia:
- Bluevetta on kestävä, hieno, violetti pensaspapulajike, joka kukkii runsaasti ja tuottaa upean sadon
- Borlotto Rosso on koristeellinen lajike, joka tekee upeat puna-valkoiset palot
- Golddukat tekee runsaasti kauniita, kerrassaan herkullisia, keltaisia palkoja
- Maxidor on herkullinen vahapapulajike, josta saat suuren sadon vähällä vaivalla
- Mistik muodostaa koristeelliset violetit kukinnot ja palot lehtien yläpuolelle, jolloin sadonkorjuukin helpottuu
- Prelude on varma ja helppohoitoinen vihreä pensaspapulajike
- Purple Teepee on violetti lajike, jonka säikeettömät ja mureat palot muodostuvat lehtien yläpuolelle
- Saxa on erittäin nopeakasvuinen ja aikainen pensaspapu, joka tekee joka kesä hyvin suuren, herkullisen sadon vihreitä palkoja (oma lempilajikkeeni!)
Pensaspavun kumppanuuskasvit ja viljelykierto
Kumppanuuskasvit ovat ”hyviä naapureita”, jotka auttavat toinen toisiaan tuottamaan terveemmän, runsaamman sadon.
Jotkin kumppanuuskasvit karkottavat toistensa tuholaisia tuoksuillaan ja erittämällä maaperään aineita, jotka karkottavat maanalaisia tuholaisia ja kasvitauteja. Toiset kasvit puolestaan parantavat naapureidensa makua.
Sekaviljelyssä kumppanuuskasvit kannattaa huomioida tarkkaan, jotta huonot naapurit eivät häiritse toisiaan.
Pensaspapu viihtyy useimpien hyötykasvien naapurina. Sitä eivät useinkaan vaivaa kasvitaudit tai tuholaiset, ja lisäksi papu sitoo arvokasta typpeä ilmasta maaperään ja parantaa näin kasvualustaa kuin itsestään.
Pensaspavun hyviä kumppanuuskasveja ovat:
- Kaalit
- Kesäkurpitsa
- Kurkku
- Kurpitsa
- Maissi
- Mangoldi
- Peruna
- Pinaatti
- Punajuurikas
- Retiisi
- Retikka
- Salaatit
- Selleri
- Tomaatti
- Yrtit ja kukat: Kehäkukka, kesäkynteli, tilli
Pensaspavun huonoja kumppanuuskasveja ovat:
- Fenkoli
- Herne
- Pavut (älä kasvata useampaa paputyyppiä tai -lajia vierekkäin)
- Purjo
- Sipuli
- Valkosipuli
Jos noudatat viljelykiertoa puutarhassasi, kasvata pensaspapua paikalla, jossa kasvatit edellisenä kesänä perunaa. Pensaspapu parantaa maata ja sitoo siihen typpeä. Seuraavana kesänä samalla paikalla kasvavat runsaasti ravinteita tarvitsevat kasvit, kuten kaalit ja kurkkukasvit.
Pensaspavun kylvö
Pensaspavun kasvatus kannattaa ehdottomasti aloittaa esikasvatuksella. Taimikasvatus pidentää kasvukautta ja aikaistaa satoa jopa 3-4 viikolla.
Koska pensaspapu itää parhaiten 20-25-asteisessa maassa, Suomen kesässä suorakylvö ajoittuisi maan etelä- ja keskiosissa yleensä vasta kesäkuun puolivälin tienoille. Aikaisetkin lajikkeet vaativat vähintään 6-8 viikkoa sadonkorjuun alkuun, joten suorakylvetyt pensaspavut eivät ehdit tuottaa satoa kovin pitkään ennen säiden viilenemistä loppukesästä.
Esikasvatukseen kannattaa varata noin 3-4 viikkoa. Itse olen esikasvattanut taimia joskus jopa 6 viikkoa, kun alkukesä on ollut poikkeuksellisen viileä.
Huuhtele pensaspavun siemenet huolellisesti ja liota niitä yön yli. Huuhtele liotetut siemenet vielä kertaalleen ennen kylvämistä.
Kylvä pensaspavut kosteaan multaan joko yksittäin pieniin taimiruukkuihin tai 3-5 siemenen ryppäisiin hieman kookkaampiin ruukkuihin. Itse suosin useamman siemenen ryppäitä, koska meillä syödään yksinkertaisesti niin paljon pensaspapuja, että yksittäisten taimien käsittely olisi liian aikaavievää.
Ryppäisiin kylvetyt pensaspavut saavat tukea toisistaan ja kasvukauden työt helpottuvat ja nopeutuvat.
Pidä kylvös kosteana, mutta varo kastelemasta multaa liikaa. Pavun suuret siement tarvitsevat kosteutta itääkseen, mutta märässä maassa ne mätänevät helposti.
Sijoita kylvös lämpimään paikkaan, mieluiten 22-25 asteeseen. Kylpyhuoneen lämmitetty lattia on erinomainen paikka idätykseen.
Pensaspavun taimikasvatus
Kun taimet pilkistävät esiin mullasta, siirrä kylvös valoisaan ja hieman viileämpään paikkaan. Pikkuiset taimet viihtyvät huoneenlämmössä.
Mitä enemmän valoa taimet saavat, sitä tanakammiksi ne kehittyvät. Jos valoa on liian vähän ja lämpöä liikaa, taimet venyvät vain pituutta.
Pidä multa tasaisen kosteana, mutta älä kastele multaa märäksi asti.
Pensaspavun taimet kasvavat nopeasti. Kun ensimmäinen lehtipari on auennut kunnolla, taimet ovat periaatteessa valmiita karaistaviksi ja istutettaviksi ulos. Viileinä alkukesinä taimikasvatus saattaa venyä pidemmäksi, mutta pensaspapu ei ole tästä moksiskaan.
Pensaspavun taimien karaiseminen
Ennen kuin istutat pensaspavut ulos lopulliselle kasvupaikalleen, totuta ne ulkoilmaan karaisemalla taimia noin viikon ajan.
Karaisemisen avulla taimet tottuvat avomaan tuuleen, UV-säteilyyn, lämpötilan vaihteluihin ja ilmankosteuden heittelyihin.
Pensapapujen karaisu hoituu näin:
- Kun päivälämpötila on vähintään 18 astetta, vie taimet ensimmäisenä karaisupäivänä 1-2 tunniksi ulos puolivarjoiselle, suojaisalle paikalle.
- Tuo taimet yöksi sisälle.
- Pidennä päivittäistä ulkoilutusaikaa 1-2 tunnilla joka päivä.
- Noin viikon karaisuajan jälkeen voit istuttaa taimet lopulliselle kasvupaikalleen säiden salliessa.
Jos alkukesän päivälämpötila on noin 20 asteen tienoilla, mutta yöt vielä kylmiä, voit viedä taimet jo itämisen jälkeen ulos päivisin ja tuoda ne taas yöksi sisälle. Näin karaisu hoituu kuin itsestään, ja voit istuttaa taimet ulos, kun yölämpötila pysyttelee 10 asteen yläpuolella ja maaperä on lämmennyt niin ikään 10-asteiseksi.
Pensaspavun istutus kasvupaikalle
Pensaspavun voi istuttaa kasvupaikalleen, kun yölämpötila pysyttelee 10 asteen yläpuolella. Kaikki tarhapavut ovat hyvin kylmänarkoja, joten istuttamista kannattaa viivytellä mieluummin vähän liian pitkään kuin riskeerata taimien paleltuminen viileissä alkukesän öissä.
Valitse kasvupaikaksi lämmin, suojaisa ja aurinkoinen kohta puutarhastasi. Muista kuitenkin, että pensaspapu haihduttaa kuumina päivinä runsaasti vettä suurella lehtimassallaan. Mitä aurinkoisempi kasvupaikka, sitä useammin joudut kastelupuuhiin.
Kasvualustaksi sopii runsasmultainen, hieman vettä pidättävä mutta kuitenkin läpäisevä maaperä. Tiivis, savinen maa on sateisina kesinä turhan märkää pensaspavuille, kun taas liian hiekkapitoinen maaperä ei pidätä tarpeeksi kosteutta kuivina kesinä.
Jos kasvatat pensaspapua ruukussa, ämpärissä tai muussa astiassa, aivan tavallinen puutarhamulta on erinomainen kasvualusta.
Pensaspapu ei kaipaa turhan ravinteikasta maata kukoistaakseen, koska se pystyy sitomaan kasvulle tärkeää typpeä ilmasta muiden palkokasvien tapaan.
Jos maaperä on köyhää, voit parantaa humuspitoisuutta lisäämällä kasvualustaan valmista tai puolivalmista kompostimultaa.
Voit istuttaa taimet hieman syvempään, jos varret ovat venyneet kovin pitkiksi. Kaikkien lehtien tulee kuitenkin jäädä maanpinnan yläpuolelle.
Jätä taimiväliksi 10-12 senttiä. Jos olet kasvattanut taimet ryppäissä, jätä ryppäiden väliin noin 30 senttiä. Riviväliksi kannattaa jättää noin 30 cm. Multavassa maaperässä pensaspapu kukoistaa yllättävän tiiviinä kasvustona, joten ahtaaseenkin tilaan voit ympätä reilusti taimia.
Kastele multa istutuksen jälkeen, jotta pensaspavun juuret lähtevät hyvään kasvuun ja kurkottavat uuteen maaperään nopeammin.
Jos yöt ovat viileitä, voit helliä pensaspapuja kasvuharsoilla istutuksen jälkeen. Harsot keräävät ja varastoivat lämpöä ja pitävät pavut tyytyväisinä.
Pensaspavun hoito-ohjeet
Kun pensaspavut lähtevät kasvuun, ne saavat pituutta ja muodostavat lehtimassaa hengästyttävällä nopeudella.
Pensaspavut ovat erittäin helppohoitoisia. Näin hoidat pensaspapuja:
- Kastele riittävästi ja pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Etenkin kukinnan alettua maa ei saa kuivua, jotta kukinta onnistuu ja palkoja alkaa muodostua normaaliin tapaan.
- Tue kasvit tarvittaessa esimerkiksi tukikeppien avulla.
- Lannoita tarpeen mukaan. Jos kasvu tyrehtyy ja lehdet muuttuvat hailakoiksi ja kellertävän vihreiksi, pensaspapu tarvitsee lisää kasvuvoimaa. Nopean avun saat luonnonmukaisista lannoiterakeista, jotka voit liottaa yön yli vedessä. Noudata aina lannoitepakkauksen annosteluohjeita. Sekoita lantavesi aamulla ja kastele kasvualusta – mutta varo lantaveden roiskumista lehdille.
Ennen kuin huomaatkaan, pensaspavut ovat kasvaneet koristeellisen runsaaksi ja reheväksi katseenvangitsijaksi. Kun ensimmäiset kukat aukeavat, palot alkavat kasvaa hurjaa vauhtia.
Pensaspavun sadonkorjuu
Aikaiset pensaspapulajikkeet, kuten Saxa, alkavat tuottaa satoa jo noin 8 viikkoa kylvön jälkeen, jos säät ovat suotuisan lämpimät ja aurinkoiset.
Eri lajikkeiden välillä on toisinaan suuriakin eroja sen suhteen, minkä mittaisina palot ovat parhaimmillaan korjattaviksi. Tarkista ihanteellinen koko ja palon pituus siemenpakkauksesta.
Yleensä pensaspapujen palot korjataan 10-15-senttisinä. Tällöin siemenet tuntuvat palon sisällä pieninä kohoumina, mutta ne eivät ole pullistuneet täyteen kokoonsa.
Jos haluat kuivata papuja, anna palkojen kasvaa täysikokoisiksi ja tuleentua kaikessa rauhassa. Tuleentuessaan palot muuttuvat ruskeiksi ja kuivahkoiksi.
Korjaa ensimmäiset palot hieman alimittaisina. Näin uusien kukintojen ja palkojen muodostus kiihtyy entisestään ja saat enemmän herkullista satoa kesän mittaan.
Korjaa palot varovasti kaksin käsin pitäen toisella kädellä kiinni kasvista. Vaikka pensaspapu kasvattaakin vahvan ja melko syvän juuriston, liian innokas tarhuri saattaa riuhtaista kasvin ylös mullasta satoa korjatessaan.
Muista kypsentää pensaspavut ennen syömistä. Ne sisältävät myrkyllistä fasiinia, joka aiheuttaa vaikeita vatsanväänteitä. Kypsennettäessä fasiini hajoaa ja palot muuttuvat helpommin sulaviksi.
Jos satoa tulee paljon, voit pakastaa papujen palkoja talven varalle. Ryöppää palkoja 3-5 minuuttia kiehuvassa vedessä. Nostele ne reikäkauhalla kylmään jääveteen, jolloin kypsyminen pysähtyy nopeasti ja palkojen kaunis väri säilyy kirkkaampana. Pakasta palot sopivina annoksina pusseihin tai rasioihin.
Yhteenveto: Pensaspavun kasvatus
Pensaspapu on yksi kiitollisimmista ja palkitsevimmista hyötykasveista, joka menestyy melkeinpä missä tahansa, kunhan se saa tarpeeksi valoa, lämpöä ja vettä. Pavut ovat lisäksi herkullista ja superterveellistä ruokaa, ja ne sopivat lisukkeeksi tai lisäksi melkeinpä mihin tahansa ruokaan.
Miten pensaspapujen kasvatus on onnistunut tähän saakka? Vai onko pensaspapu kenties aivan uusi tuttavuus, jota aiot kokeilla tänä kesänä? Jaa ajatuksesi kommenttikentässä!
Lisää tietoa muista papulajeista löydät papujen kasvatusoppaasta, jossa käyn läpi vieläkin enemmän yksityiskohtia niin pensas-, salko-, ruusu- kuin härkäpavuistakin.
Hauskaa tarhurointia!
