Hyötypuutarhan perustamisessa kasvulavat ovat helppo tapa kasvattaa mieluisia vihanneksia mukavalla työskentelykorkeudella. Kun hoitotyöt ja sadonkorjuu onnistuvat ilman kumartelemisia ja selkäkipuja, puutarhuri pääsee vähemmällä vaivalla.
Itse kasvatan suuren osan hyötykasveistani kasvulavoissa ja kohopenkeissä, koska tonttimme on melko kallioinen ja epätasainen, eikä yhteinäistä, isompaa ja avointa maaplänttiä ole yksinkertaisesti käytettävissä. Suuren kasvimaan raivaaminen ei siis ole täällä mahdollista, ikävä kyllä.
Lavatarhan perustaminen on helppo tapa valjastaa vaikeinkin puutarhatila hyötyviljelyyn. Kun lavat on kerran rakennettu kunnolla, ne kestävät vuosikausia ja tarjoavat suotuisat kasvuolot mitä erilaisimmille hyötykasveille.
Lavoissa maa lämpiää nopeasti keväällä, jolloin pääset kylvö- ja istutustöihin aikaisemmin. Lisäksi kasvulavat läpäisevät vettä hyvin, joten liikakastelu tai sateinen kesä eivät mädätä juuria yhtä helposti kuin avomaalla.
Kasvulavojen rakentamisessa ja täyttämisessä on kuitenkin hyvä muistaa muutama perusniksi, jotta pääset mahdollisimman helpolla puutarhan töissä ja saat nauttia runsaasta sadosta syksyyn saakka.
Tässä artikkelissa käyn läpi 6 yleistä virhettä, joihin olen törmännyt niin omassa kuin muidenkin puutarhoissa vuosien mittaan. Näillä vinkeillä varmistat, että oma lavatarhasi kukoistaa ja tuottaa herkullisen sadon tänä kesänä!
1: Kasvulava tehdään liian suureksi
Lavatarhan helppohoitoisuus lähtee tietenkin lavojen mitoittamisesta. Yhtäältä lavasta olisi mukava saada mahdollisimman paljon satoa, mutta toisaalta sen hoitamisen tulisi olla vaivatonta.
Itselläni kasvulavojen mitoitus lähtee helposti käsistä, mutta liian suurta kasvulavaa on yksinkertaisesti vaikea hoitaa. Jos käsivarsi ei ylety kitkemään, kastelemaan tai korjaamaan satoa lavan keskeltä, lava on liian leveä.
Mieti myös kasvulavan pituutta. 10-metriseen lavaa mahtuu hurjan paljon kasvatettavaa, mutta sen kiertäminen saattaa käydä hermojen päälle pitkin kesää. Käytännöllisemmän lavatarhan saat, kun pidät lavat enimmillään noin 3-4 metrin pituisina. Tällöin lavan kiertäminen käy helposti.
Tee näin: Saat helppohoitoisen lavatarhan, kun yletät helposti lavan keskelle sen molemmilta puolilta. Yleensä sopiva kasvulavan leveys on korkeintaan noin 1,2 metriä ja pituus enimmillään noin 3-4 metriä.
2: Kasvualusta jää liian ohueksi
Jotta hyötykasvit tekevät runsaan sadon lavatarhassa, ne tarvitsevat tarpeeksi syvän multatilan. Jos kasvualusta jää hyvin ohueksi, kasvien juurilla ei ole tarpeeksi tilaa runsaan juuriston kasvattamiseksi. Niinpä kasvit saavat kasvualustasta vähemmän vettä ja ravinteita, mikä heikentää satoa.
Matalajuuriset kasvit saattavat tuottaa melko hyvän sadon jo 20-senttisessä multakerroksessa, mutta enemmän on enemmän. Jos kasvulavan multatilasta on suora yhteys allaolevaan maaperään ja maa on ravinteikasta, lavan ei tarvitse välttämättä olla kovin syvä. Kun kasvien juuristot pääsevät ottamaan vettä ja ravinteita maaperästä, hoitotyöt helpottuvat ja kasvit voivat paremmin.
Jos taas perustat lavatarhan esimerkiksi kallion päälle tai terassille, lavan multatilan kannattaa olla 40-60 senttiä syvä. Mitä paksumpi multakerros on, sitä helpommalla pääset kastelunkin suhteen. Matala multatila nimittäin kuivuu herkästi.
Mikäli pihallasi temmeltää kontiaisia tai maamyyriä, ne rakastavat tietenkin herkutella mehevillä juureksilla. Tässä tapauksessa kasvulavan pohjaan kannattaa asentaa jyrsijäverkko, josta nämä tuholaiset eivät pääse läpi rouskuttelemaan lavatarhassa kasvattamillasi hyötykasveilla. Tällöin multatilaa kannattaa varata vähintään 40-60 senttiä.
Kasvulavan korkeus vaikuttaa myös puutarhurin työskentelyyn. Matalan kasvulavan hoitaminen käy selän päälle, kun kasvien hoitamisessa joutuu kumartelemaan ja kyykistelemään. Korkeassa lavassa hoitotyöt ovat helppoa puuhaa, kun turha kyyristely jää pois.
Muista myös, että kasvulavojen korkeutta on melko helppo korottaa myöhemminkin. Jos käytät lavakauluksia, voit pinota niitä päällekkäin helposti enemmänkin. Jos rakennat kasvulavat itse, voit nikkaroida lisäkerroksen reunalautoja vanhoihin lavoihin.
Tee näin: Kasvulavaan kannattaa varata noin 40-60 senttiä multatilaa. Jos lavan kasvualusta on suoraan yhteydessä allaolevaan maaperään, kasvit voivat paremmin. Mieti lavan korkeudessa myös työskentelyn mukavuutta. Korkeareunaisten lavojen hoito on huomattavasti mukavampaa.
3: Lava rakennetaan vääristä materiaaleista
Lavatarhan perustamisessa vain luovuus on rajana, kun valitset rakennusmateriaaleja. Yleisin materiaali on tietenkin puutavara, mutta kasvulavan voi rakentaa myös tiilistä, kattopellistä, liuskekivistä tai vaikkapa traktorin renkaista.
Luovuuden huumassa kannattaa kuitenkin muistaa, että hyötykasvien viljelyyn tulee valita materiaaleja, jotka eivät päästä maaperään kemikaaleja tai haitallisia aineita. Niinpä esimerkiksi painekyllästetty tai muuten kemiallisesti käsitelty puu ei sovellu lavatarhan perustamiseen. Vanhat ratapölkyt ja puhelinpylväät eivät myöskään sovellu ruoan kasvattamiseen.
Itse en myöskään käyttäisi auton- tai traktorinrenkaita ruoan kasvattamiseen. Vaikka niistä saa helposti pinoamalla melko korkeankin kasvulavan, renkaista saattaa liueta vuosien saatossa maaperään erinäisiä yhdisteitä, joita en halua lautaselleni.
Jos rakennat lavatarhan puutavarasta, lehtikuusi lienee materiaaleista kestävin. Myös muut puulaadut sopivat mainiosti lavatarhan perustamiseen, mutta ne eivät ole yhtä kestäviä. Voit pidentää puutavaran kestävyyttä käsittelemällä puun esimerkiksi pellavaöljyllä tai muulla neutraalilla ja luonnonmukaisella käsittelyaineella.
Jos käytössäsi on kaasupoltin, voit hiillyttää sillä raakapuun pinnan mustaksi. Hiiltynyt puupinta kestää kosteutta ja sääoloja jopa pidempään kuin painekäsitelty puutavara. Poltetun puupinnan voit käsitellä pellavaöljyllä, josta se saa kauniin kiiltävän pinnan.
Tee näin: Rakenna kasvulavat käsittelemättömästä puutavarasta, tiilistä, metallista tai liuskekivistä. Voit pidentää puisten lavojen käyttöaikaa polttamalla puun pinnan mustaksi ja käsittelemällä sen pellavaöljyllä.
4: Kasvulava täytetään väärällä kasvualustalla
Yksi lavaviljelyn parhaista puolista on se, että kasvualusta on koholla, jolloin se läpäisee vettä hyvin ja lämpiää nopeasti keväisin.
Suomessa yleinen savimaa ei toimi lavaviljelyssä, koska se kovettuu nopeasti ollessaan ”koholla”. Jos omassa puutarhassasi on savinen maa, lavatarha on mainio tapa tarjota hyötykasveille suotuisampi kasvualusta. Niinpä lavaan kannattaa haalia kuohkeaa ja ravinteikasta maata, jossa hyötykasvit voivat hyvin.
Kasvulavat kannattaa täyttää suurimmaksi osaksi eloperäisellä materiaalilla, jonka päälle tulee kunnon kerros ravinteikasta ja kuohkeaa ruokamultaa. Periaate on siis sama kuin niin sanotun lasagnepenkin perustamisessa, jossa kasvualusta kasataan näin:
- Pohjalle kasataan karkeaa ja ilmavaa materiaalia, kuten oksia, risuja, varpuja ja suurempiakin puunpaloja. Nämä ainekset tekevät kasvualustasta ilmavamman ja kompostoituvat ajan myötä, jolloin niistä vapautuu ravinteita kasvien käyttöön.
- Keskelle kasataan kevyttä eloperäistä materiaalia, kuten lehtiä, nurmisilppua, kasvijätteitä vaikkapa kitkennästä tai biojätteitä keittiöstä.
- Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee puutarhamaata tai -multaa vähintään 20 senttiä laadukasta.
Jos käytät ruohosilppua, pidä sen määrä maltillisena. Tuore, vihreä ruohosilppu tiivistyy helposti mätäneväksi ja pahanhajuiseksi kerrokseksi, joka ei läpäise vettä tai päästä kasvien juuria kasvamaan läpi.
Tee näin: Lado kasvulavaan eloperäistä materiaalia kerroksittain. Alin kerros saa olla karkeaa ja ilmavaa, kuten oksia ja risuja. Niiden päälle tulee kasvijätteitä, kuten kuivia lehtiä. Päällimmäinen kerros saa olla noin 20 senttiä laadukasta puutarhamultaa.
5: Maanparannus unohtuu
Kerroksittain kasattu kohopenkki ja kasvulava madaltuu vuosien mittaan, kun alimmaiset kerrokset maatuvat ja tiivistyvät. Niinpä kasvulavaan lisätäänkin vuosittain valmista kompostimultaa tai muuta eloperäistä materiaalia, jotta kasvualustan pinta pysyy suunnilleen lavan laidan tasolla.
Jos kompostia ei ole saatavilla, toki laadukas puutarhamultakin sopii vuosittaiseen maanparannukseen.
Kasvulavojen maata voi parantaa myös syksyn lehdillä tai kesän mittaan sadonkorjuusta ylijääneillä kasvijätteillä, kuten kasvien lehdillä ja varsilla. Katettu kasvualusta säilyy talven yli kuohkeampana ja kosteampana kuin paljas multapinta.
Kasvulavojen maata ei tarvitse kääntää keväisin. Riittää, kun lisäät sopivasti uutta kasvualustaa päällimmäiseksi kerrokseksi. Tällä tavoin vähennät myös edelliskesän mahdollisten kasvitautien itiöiden leviämistä puutarhassa, kun ne peittyvät uuden multakerroksen alle.
Tee näin: Paranna lavatarhan kasvualustaa vuosittain lisäämällä pinnalle eloperäistä materiaalia, kuten kompostia, lehtiä tai kasvijätteitä.
6: Katteiden käyttö unohtuu
Katteiden käyttö kasvualustan päällä on yksi parhaista nikseistä hyötykasvien viljelyssä. Jos kateviljely ei ole tuttu juttu, tänä vuonna kannattaa ehdottomasti aloittaa!
Kateviljely tarjoaa muutaman suuren edun:
- Maa pidättää kosteutta paremmin katteen alla, jolloin selviät vähemmällä kastelulla.
- Rikkaruohot eivät pääse rehottamaan, kun niiden siemenet eivät pääse kosketuksiin mullan kanssa eivätkä itävät siemenet pääse kasvamaan katteen läpi.
- Kasvualusta pysyy paremmin lämpimänä, kun kate toimii ikään kuin peitteenä mullan pinnalla.
Mitä katteita kasvulavoihin voi käyttää? Itse suosin esimerkiksi näitä katteita:
- Kuivat lehdet
- Ruohosilppu
- Puolivalmis puutarhakomposti
- Oljet
- Oksahake- ja silppu
- Puiden kaarna ja kuoret
Katteeksi soveltuu periaatteessa mikä tahansa eloperäinen materiaali, joka hajoaa ajan mittaan kasvualustaan. Jos puutarhassasi on etanoita tai kotiloita, vältä käyttämästä olkia katteena, sillä nilviäiset viihtyvät olkien alla ja tulevat iltaisin rouskuttelemaan hyötykasvisi parempiin suihin.
Kate on helppo siirtää syrjään, kun istutat taimia kasvulavaan. Istuttamisen jälkeen kate on taas helppo levittää paikalleen kasvin juurelle saakka.
Muista jättää katteet paikalleen talveksi. Itse lisään katteita sadonkorjuun jälkeen ja jätän ne maatumaan kasvulavoihin talven yli. Näin ne suojaavat kasvualustassa majailevia pieneliöitä ja tarjoavat niille lisää ravintoa. Jos katetta on hyvin paksulti, siirrän osan kompostiin kevään tullen, mutta jätän kasvualustan pinnalle aina melko reippaasti katetta kesää varten.
Tee näin: Kata kasvulavojen multapinta eloperäisellä materiaalilla. Katettu kasvualusta pidättää paremmin kosteutta, rikkakasvit eivät pääse itämään ja kasvualusta säilyy ravinteikkaana ja ilmavana.
Mitä haluat kasvattaa lavatarhassasi?
Kasvulavoissa ja kohopenkeissä voi kasvattaa melkeinpä mitä vain. Valitse kasvatettaviksi sellaisia hyötykasveja, joista itse pidät ja joista laitat mielelläsi ruokaa. Varmimpia kasvatettavia ovat esimerkiksi peruna, salaatit, yrtit, herne, kesäkurpitsa ja punajuurikas. Voit yhdistellä eri hyötykasveja ja saada suuremman sadon helpommin, kun otat huomioon niiden parhaat kumppanuuskasvit.
Tutustu suosituimipiin kasvatusoppaisiin:
