Suomen kesä on toisinaan arvaamaton ja sää saattaa jäädä viileäksi ja sateiseksi joko koko kesän ajaksi tai vain silloin tällöin kasvukauden mittaan. Mutta vaikka koleat säät rokottavatkin lämpöä rakastavien kasvien satoa, viileän kesän hyötykasvit kukoistavat ja tuottavat runsaan sadon.
Mitkä ovat parhaat viileän kesän hyötykasvit, jotka eivät piittaa runsaista sateistakaan? Kuinka varmistat herkullisen sadon, kun lämpömittari näyttää syksyisiä lukemia pitkin kesää?
Tässä artikkelissa käyn läpi omat suosikkini, jotka eivät ole moksiskaan, vaikka kesä jäisikin sateiseksi ja koleaksi.
Jos siis suret parhaillaan laihaksi jäävää tomaatti- ja kurkkusatoa, ei hätää. Näistä hyötykasveista saat korjattua paljon satoa talteen, vaikka shortsit ja muut kesävaatteet jäisivätkin vaatekaappiin koko kesäksi!
- Mitä ongelmia viileä kesä tuo viljelyyn?
- Mitä etua sateisesta ja viileästä kesästä on hyötypuutarhassa?
- Nämä hyötykasvit menestyvät viileinä ja sateisina kesinä: 12 suosikkia puutarhaan
- Kasvatusvinkit viileään ja sateiseen kesään: Tee näin
- FAQ: Usein kysytyt kysymykset
- Yhteenveto: Viileän kesän hyötykasvit
Mitä ongelmia viileä kesä tuo viljelyyn?
Viileä ja sateinen kesä voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia hyötykasvien kasvatuksessa — etenkin kasveille, jotka rakastavat lämpöä ja aurinkoa. Koleat säät hidastavat kasvua, lisäävät tautipaineita ja voivat jopa estää sadon muodostumisen kokonaan.
- Hidas kasvu ja kehitys:
Useimmat hyötykasvit vaativat lämpöä itääkseen ja kasvaakseen kunnolla. Jos lämpötila pysyy viileänä alkukesästä, kasvu lähtee hitaasti käyntiin, ja koko satokausi siirtyy eteenpäin — joskus niin paljon, että satoa ei ehditä korjata ennen syksyä. Esimerkiksi tomaatit, kurpitsat, kurkut ja pavut kärsivät erityisen paljon viileästä alkukesästä. - Liiallinen kosteus ja maan märkyys:
Jatkuvat sateet voivat aiheuttaa maan tiivistymistä ja hapenpuutetta juuristossa, mikä heikentää kasvien ravinteidenottoa. Juuret voivat jopa mädäntyä, jos vesi jää seisomaan savimaahan tai huonosti salaojitettuun kohteeseen. - Lisääntynyt tautiriski:
Kosteus ja viileys luovat otolliset olosuhteet sienitautien ja homeiden leviämiselle. Esimerkiksi perunarutto ja harmaahome viihtyvät viileässä ja kosteassa. Ilmankierto heikkenee, ja kasvien lehdet pysyvät märkinä pitkään, mikä altistaa ne taudeille. - Pölytysongelmat:
Monet hyötykasvit, kuten kesäkurpitsa ja kurkku, tarvitsevat ehdottomasti pölyttäjiä. Viileällä ja sateisella säällä pölyttäjät eivät yleensä ole liikkeellä. Tämä voi johtaa kukkien kuihtumiseen ilman, että ne pölyttyvät tai koskaan kehittyvät hedelmiksi.
Mitä etua sateisesta ja viileästä kesästä on hyötypuutarhassa?
Viileä ja sateinen sää ei kuitenkaan ole pelkästään pahasta. Kunhan alkukesä ei ole liian kylmä ja hallanvaara ei ole jatkuvaa, tarhuri selviää monesti vähemmällä vaivannäöllä esimerkiksi kastelun suhteen.
Näin sateinen ja viileä kesä hyödyttää puutarhuria:
- Vähemmän kastelutarvetta:
Kun sadetta saadaan säännöllisesti, puutarhurin ei tarvitse käyttää aikaa jatkuvaan kasteluun. Tämä helpottaa elämää erityisesti isolla kasvimaalla tai vaikkapa mökkipuutarhassa, jossa ei vietetä koko kesää. - Viileyttä suosivat kasvit viihtyvät:
Viileän kesän hyötykasvit, kuten kaalit, pinaatti, persilja ja salaatit, kasvavat jopa paremmin, kun helteet eivät vaivaa. - Vähemmän tuholaisia:
Kylmä ja märkä sää voi vähentää joidenkin yleisten tuholaisten, kuten kirvojen ja kaalikoiden määrää. Kun lämpöaallot jäävät väliin, monien tuholaisten lisääntyminen hidastuu tai niitä eivät ilmesty lainkaan. - Maaperä pysyy kosteana ja elinvoimaisena:
Tasainen kosteus ylläpitää maan pieneliöstön aktiivisuutta, mikä voi parantaa maan rakennetta ja ravinteiden saatavuutta pitkällä aikavälillä. Etenkin kateviljelyssä kosteus on hyvästä, jotta hajottajat pääsevät herkuttelemaan katteella parantaen maan laatua. - Tarhurin ei tarvitse hikoilla:
Puutarhatöitä riittää koko kesälle riippuen hyötytarhan koosta ja kasveista, joita viljelet. Kun helteet eivät vaivaa, raskaampiakin töitä jaksaa puurtaa helpommin.
Mitkä hyötykasvit sitten kukoistavat viileinä ja sateisina kesinä? Olen kokeillut kirjaimellisesti kaikkia Suomessa kasvavia hyötykasveja vuosien varrella. Vaikka suurin osa hyötykasveista rakastaakin lämpöä, joukkoon mahtuu kourallinen viileän sään ystäviäkin!
Nämä hyötykasvit menestyvät viileinä ja sateisina kesinä: 12 suosikkia puutarhaan
1: Kaalit
Kaalit eivät säikähdä kylmää, vaan niiden maku jopa paranee viileässä. Useimmat kaalit voi istuttaa ulos jo ennen hallanvaaran mentyä ja syksyn saapuessa esimerkiksi lehtikaalin ja ruusukaalin maku vain paranee, kun säät viilenevät syksyä kohden.
Kaalit tarvitsevat kukoistaakseen myös tasaisen kosteuden, joten ne pitävät sateisista kesistä. Mutta toki mikään hyötykasvi ei viihdy lainehtivassa maaperässä, jos sade on runsasta ja se jatkuu pitkään. Kaaleja onkin paras kasvattaa multavassa, ravinteikkaassa ja läpäisevässä kasvualustassa.
Tässä muutama kaalilaji, joiden kasvatus onnistuu kotipuutarhassa:
- Keräkaali on perinteinen ja maukas hyötykasvi, joka vaatii pitkän kasvukauden ja rutkasti ravinteita ja kastelua.
- Kukkakaali vaatii runsaasti kasvutilaa ja ravinteita. Valitse aikaisia lajikkeita, niin pääset korjaamaan satoa jo kesällä.
- Kyssäkaali eli kaalirapi on nopeakasvuinen ja helppo viljeltävä. Jätä riittävä taimiväli, jotta mukula kasvaa suureksi.
- Lehtikaali on näyttävä ja koristeellinen hyötykasvi, joka antaa satoa heinäkuusta syyspakkasiin asti. Kokeile kasvattaa violetteja lajikkeita koristekasvien seassa! Lehtikaaleista saat vaikkapa komean reunusaidan kasvimaalle.
- Parsakaali on yksi terveellisimmistä vihanneksista ja sen kasvatus on helppoa, kunhan muistat kerätä mahdolliset tuholaiset pois kasvustosta.
- Punakaali on upea ilmestys hyötypuutarhassa. Kasvata sitä vaikka lomittain vihreän keräkaalin naapurina.
- Ruusukaali on koristeellinen hyötykasvi, josta saat satoa pitkälle syksyn ja jopa ensilumen tuloon saakka.
Eri kaalien lajikevalikoima on hurjan suuri ja jokaiselle löytyy taatusti sopiva sortti kasvatettavaksi. Koristeellisista lehtikaaleista saa vaikkapa komean reunusaidan kasvimaalle.
2: Tilli
Tillin kasvatus onnistuu viileinä ja kosteina kesinä erityisen hyvin, sillä tilli ei pidä paahteesta. Perinteinen ja aromikas tilli maistuu kesältä ja kuuluu ehdottomasti jokaiseen hyötypuutarhaan!
Tilli kasvaa nopeasti, joten voit kylvää kesän mittaan useampia eriä. Se viihtyy vaikkapa perunan naapurina ja kookaskasvuisesta kruunutillistä saat kauniin lisän kasvimaalle.
Itse kylvän tilliä sekä avomaalle että ruukkuihin 2-3 viikon välein pitkin kevättä ja kesää. Näin saan tuoretta tilliä puutarhasta syksyn ensipakkasiin asti.
Jos satoa tulee reilusti, pakasta silputtu tilli pieniin pusseihin tai rasioihin talven varalle. Pakkasesta sitä on helppo ottaa vaikka keitinperunoiden päälle, keittoihin ja patoihin talvellakin.
3: Pinaatti
Pinaatin kasvatus onnistuu varmasti myös viileinä ja kosteina kesinä. Siemenet itävät jo +5 asteessa, joten kylvötyöt voi usein aloittaa toukokuun alkupuolella.
Nopeakasvuinen pinaatti ei pidä suorasta auringonpaahteesta, vaan tulee paremmin toimeen puolivarjossa. Meillä pinaattia kylvetään useampaan otteeseen keväällä ja kesällä, jotta satoa tulee pitkälle syksyyn.
Helteillä pinaatti virittyy helposti kukkaan, mikä keskeyttää satokauden ja tekee lehdistä mauttomia ja puisevia. Viileinä ja kosteina kesinä kukkiminen ei ole niin herkässä ja satoa saa pidempään.
Jos haluat pelata varman päälle ja päästä helpolla, kasvata uuden-seelanninpinaattia eli lamopinaattia. Lamopinaatti on hidas itämään, mutta lähdettyään kasvuun se hujahtaa nopeasti varsinaiseksi pensaaksi. Ryhdy kylvötöihin jo huhtikuussa, niin taimilla on reippaasti aikaa kasvaa ennen ulos istuttamista.
Lamopinaatista saa hurjan paljon satoa jo pieneltäkin alalta. Tuuheaksi kasvava lamopinaatti kannattaakin sijoittaa esimerkiksi kasvimaan laidalle, jossa se saa rauhassa vallata alaa ja rehevöityä.
4: Salaatti
Erilaiset salaatit ovat satovarmoja ja nopeakasvuisia hyötykasveja, joita voi kasvattaa koko maassa. Salaatin kasvatus onnistuu myös viileinä ja sateisina kesinä. Salaatti ei nimittäin pidä kuumuudesta eikä se viihdy suorassa auringonpaahteessa, jossa se virittyy herkästi kukkimaan. Kukinta tekee lehdistä kitkeriä pilaten sadon.
Voit suorakylvää salaatin suoraan kasvupaikalleen, mutta taimikasvatuksella sato onnistuu yleensä paremmin. Salaatti itää parhaiten noin 15 asteen lämmössä ja yli 20 asteessa itäminen estyy lähes täysin. Huoneenlämmössä siemenet saattavat jäädä kokonaan itämättä, joten kylvös on hyvä sijoittaa vaikkapa kuistille, kellariin, autotalliin tai muuhun viileään tilaan.
Varaa taimikasvatukselle noin 3-4 viikkoa. Taimien istutuksesta sadonkorjuuseen kuluu noin 3-10 viikkoa lajikkeesta ja kasvuoloista riippuen.
Pidä kasvualusta tasaisen kosteana koko kasvukauden ajan, jotta salaatti ei virity kukkimaan. Suomen valoisat kesäyöt, helteet ja kuivuus saavat salaatin helposti kukkimaan. Kukkavarren kehittyessä salaatti muuttuu kitkeräksi, kun kasvi tuottaa enemmän karvaan makuista maitiaisnestettä. Korjaa sato heti, kun salaatti on kasvanut täyteen kokoonsa.
Meillä salaattia syödään päivittäin ja sitä kuluu melko suuria määriä. Jotta ruokapöytään riittää tuoretta omaan maan salaattia syyskylmiin saakka, kylvän salaattia noin 2-3 viikon välein koko kasvukauden ajan. Kun edelliset salaatit on syöty, niiden paikalle voi istuttaa uudet taimet.
5: Mangoldi
Mangoldin kasvatus on helppoa ja satoa tulee paljon jo melko pieneltäkin alalta. Näyttävän värikäs mangoldi on punajuurikkaan sukulainen, jonka punaiset ja keltaiset lehtiruodit komistavat niin hyötytarhaa kuin perennapenkin laitaakin.
Mangoldi ei hätkähdä viileää tai kosteaa säätä. Se tarvitseekin tasaista kosteutta ja vettä pidättävän kasvualustan, jotta lehtiruodit ja lehdet mehevöityvät ja kasvavat suuriksi. Lisäksi viileässä säässä mangoldi ei virity kukkaan yhtä helposti kuin helteessä. Kukkavarren kehittyminen pysäyttää satokauden ja muuttaa lehtiruodit puiseviksi ja mauttomiksi.
Kylvötöihin kannattaa ryhtyä jo huhtikuussa, koska mangoldi itää ja taimettuu verrattain hitaasti. Mangoldin taimet voi karaisun jälkeen istuttaa ulos, kun yölämpötila ei laske enää pakkasen puolelle.
Korjaa lehtiä alhaalta sitä mukaa kun mangoldi kasvaa. Näin saat tuoretta satoa jatkuvasti pitkälle syksyyn. Käytä lehtiä pinaatin tapaan esimerkiksi keitoissa ja padoissa. Mehevän rapsakat lehtiruodit voi paistaa nopeasti pannulla parsan tapaan.
6: Porkkana
Porkkanan kasvatus onnistuu viileinä ja sateisina kesinä, sillä porkkana ei tarvitse helteitä ja paahdetta menestyäkseen. Tasainen kosteus auttaa juuriston ja pääjuuren kehittymistä, kunhan maa ei ole jatkuvasti liian märkä. Kasvualustan tulee olla kuohkea ja läpäisevä, jotta pääjuuri kasvaa suoraksi ja mahdollisimman kookkaaksi.
Porkkana itää viileässä, joten kylvötyöt kannattaa aloittaa heti, kun maa on muokattavissa. Porkkanan kaverina kannattaa kasvattaa sipuleita, jotka torjuvat ja harhauttavat porkkanakemppiä. Porkkanan tuoksu puolestaan torjuu sipulikärpästä.
Kolealla säällä porkkanat kasvavat hitaasti, mutta juureksille se sopii hyvin. Maku saa näin kehittyä rauhassa ja rakenteesta tulee mehukas ja napakka.
7: Punajuurikas (ja keltajuurikas)
Punajuurikas ei vaadi erityisen paljon lämpöä ja kasvaa hyvin, kunhan maa ei ole märkä tai tiivis. Punajuurikas kestää hyvin myös syksyn viileitä öitä ja tuottaa satoa pitkään.
Valitse punajuurikkaalle vettä läpäisevä kasvupaikka. Voit harventaa pikkutaimia ja kasvattaa juurikkaita erillään toisistaan tai jättää 3-4 tainta kasvamaan vierekkäin yhteen ryppääseen. Kesän mittaan voit harventaa rypästä korjaamalla siitä yhden juurikkaan kerrallaan.
Vinkki: Mehevät punajuurikkaat ovat pienten jyrsijöiden herkkua. Taimien tyvelle kannattaa kasata hieman multaa, jos niiden niskat puskevat maanpinnan yläpuolelle.
8: Sipuli
Tutu ja kotoisat sipulit ovat yllättävän säänkestäviä ja monet lajikkeet selviävät hyvin viileästä ja sateisesta kesästä. Vaikka sipuli pitää auringosta ja lämmöstäkin, se ei vaadi hellettä tai paahdetta.
Sipulit on helpointa kasvattaa istukassipuleista, joita löydät puutarhamyymälöistä keväisin. Tasainen kosteus auttaa istukassipuleita juurtumaan ja vahvistumaan. Kunhan kasvualusta läpäisee vettä, kasvupaikka on ilmava ja taimiväli riittävän suuri, sipulit viihtyvät ja tuottavat satoa lähes varmasti.
Kasvata sipulin naapurina porkkanaa, joka harhauttaa sipulikärpästä. Sipulikärpänen on nimittäin usein puutarhurin riesana. Sen toukat kaivavat sipuleihin käytäviä ja vaurioittavat mukulaa sisältäpäin, mikä pilaa sadon.
9: Härkäpapu
Härkäpavun kasvatus on kaikista palkokasveista helpointa ja varminta, kun kesäkelit ovat arvaamattomia. Toisin kuin tarhapavut, härkäpapu ei vaadi jatkuvaa lämpöä, vaan kestää hyvin viileää maaperää ja kosteutta.
Härkäpavun siemenet itävät jo +5 asteessa, joten kylvötöihin kannattaa ryhtyä heti, kun maa on muokattavissa.
Tanakat varret kannattaa tukea etenkin tuulisilla paikoilla. Aikaisilla lajikkeilla (esim. ’Express’) satokausi alkaa jo heinäkuun alkupuolella ja jatkuu pitkään. Sato kypsyy vaiheittain ja useimmat lajikkeet haarottuvat tyvestään kesän mittaan. Nämä uudet varret jatkavat kukintaa ja sadon tuottamista pitkälle syksyyn.
10: Nauris
Perinteinen ja ehdottoman aliarvostettu nauris selviää ja kukoistaa viileinäkin kesinä. Nopeakasvuinen nauris kestää sateitakin paremmin kuin moni muu puutarhan hyötykasvi.
Nauris itää jo viileässä maassa (noin +5…+8 °C), joten kylvötyöt voi aloittaa jo toukokuun alkupuolella. Siemenet taimettuvat nopeasti ja mukulat kehittyvät mehevän pulleiksi jo 5-8 viikossa lajikkeesta riippuen. Viileässä säässä nauriit kasvavat mehukkaiksi ja rapsakoiksi, kun taas helteen ja kuivuuden vallitessa ne muuttuvat herkästi puiseviksi ja kitkeriksi.
Nauris kuuluu ristikukkaiskasveihin, joten sen riesana ovat usein erilaiset kaalikasvien tuholaiset. Naurispenkin ylle kannattaa virittää tiheäsilmäinen suojaverkko jo kylvön yhteydessä. Myös voimakkaasti tuoksuvat yrtit ja kukat harhauttavat tuholaisia. Kokeile kasvattaa naurismaan laidoilla esimerkiksi salviaa, samettikukkaa, tilliä, timjamia ja rosmariinia.
11: Persilja
Persilja on viileän kesän yrttisuosikki, joka kasvaa hitaasti mutta varmasti myös koleassa ja kosteassa säässä. Se sietää kylmää paremmin kuin useimmat yrtit ja tuottaa satoa pitkälle syksyyn — usein jopa pakkasten jälkeen.
Jos kasvatat persiljaa siemenestä, hitaasti itävät siemenet kannattaa kylvää jo maalis-huhtikuussa. Esikasvatusaika on noin 4-8 viikkoa. Kylvä noin 10 siementä yhteen ryppääseen, niin kasvustosta tulee tuuhea ja rehevä.
Kun hallanvaara on ohi, karaise taimia noin 5-7 päivän ajan totuttamalla ne asteittain ulkoilmaan ja suoraan auringonvaloon. Kata kasvualusta eloperäisellä materiaalilla, joka tasaa kosteutta ja estää rikkakasvien itämistä.
Sekä kähärä- että sileälehtinen persilja viihtyvät puolivarjossa. Persiljan hyviä kumppanuuskasveja ovat esimerkiksi kurkku, peruna, porkkana, retiisi, erilaiset sipulit ja tilli.
12: Korianteri
Ah, ihana korianteri! Korianteria joko rakastaa tai vihaa — toisten herkku on toisten ällötys, joka maistuu joko raikkaan kirpakalta tai sitten saippualta.
Korianteri kasvaa parhaiten puolivarjossa tasaisen kosteassa maassa. Se ei pidä paahteesta, joten korianteria voi kasvattaa mainiosti kasvimaan varjoisammissakin nurkissa.
Itse rakastan korianterin makua ja tuppaan lisäämään sitä vähän joka ruokaan. Satoisa ja helppo korianteri kasvaakin meillä siellä täällä pitkin puutarhaa. Jos kukkapenkeissä, kasvimaalla tai kasvulavoissa on tyhjä kohta, istutan siihen mielelläni korianteria.
Kylvän siemeniä muutaman viikon välein suunnilleen heinäkuun puoliväliin saakka. Näin tuoretta korianteria on aina saatavilla, kunnes syyspakkaset palelluttavat tämänkin yrtin. Korianteri ei ole monivuotinen yrtti, mutta se kylväytyy helposti ja maahan pudonneet siemenet itävät seuraavana keväänä.
Korianteri on myös koristeellinen lisä kukkapenkkiin! Sen vitivalkoiset, vaatimattomat kukinnot keventävät niin perenna- kuin kesäkukkaistutuksiakin.
Kasvatusvinkit viileään ja sateiseen kesään: Tee näin
Viileä ja sateinen kesä tuo mukanaan omat haasteensa, jotka puutarhurin on syytä pitää mielessä. Lämpimän sään tuholaiset ja kasvitaudit jäävät pois, mutta niiden sijaan hyötypuutarhaa saattavat vaivata toisenlaiset vitsaukset.
Tässä muutama vinkki puutarhanhoitoon viileinä ja sateisina kesinä:
Lannoita maltilla
Viileät, sateiset kesät ovat usein pilvisiä, joten valoa on tarjolla niukemmin. Näin ollen hyötykasvit kasvavat hitaammin, kun lämpökin jää puuttumaan.
Niinpä kasvit tarvitsevat ravinteita hitaampaan tahtiin ja niukemmin kuin aurinkoisina kesinä, jolloin kasvu on päätähuimaavaa ja ravinnesyöpöt kuten tomaatit ja kurpitsat kukoistavat.
Hyötypuutarhan peruslannoitus on hyvä hoitaa jo keväällä ennen kasvukauden alkua. Kasvualustaan voit sekoittaa kompostia, luonnonlannoiterakeita tai esimerkiksi bokashi-massaa. Myös puolivalmis kompostimulta on oiva maanparannusaine.
Muista salaojitus ja läpäisevä kasvualusta
Kun sadetta piisaa, etenkin savinen ja raskas maaperä ei ehdi kuivua sateiden välillä, vaan maa muuttuu märäksi ja entistäkin raskaammaksi.
Ahkera tarhuri keventää ja parantaa savimaata keväisin sekoittamalla maaperään hiekkaa, turvetta ja valmista kompostimultaa.
Jos kasvatat hyötykasveja kasvulavassa, kasvualusta kuivuu nopeammin kuin kasvimaalla. Lavaviljelyssäkin on hyvä sekoittaa kasvualustaan jonkin verran hiekkaa, jotta se on varmasti tarpeeksi läpäisevää.
Jos kasvatat hyötykasveja ämpäreissä tai ruukuissa, salaojita kasvuastiat muutaman sentin paksuisella kevytsorakerroksella. Kun leikkaat kasvuharsosta astian pohjan kokoisen kappaleen ja asetat sen kevytsoran ja mullan väliin, kerrokset eivät pääse sekoittumaan keskenään ja salaojitus toimii paremmin.
Helli kasveja kasvuharsolla ja peitteillä
Kylmä ja sateinen kesä saa monet hyötykasvit kituuttamaan, jolloin kasvu on hidasta ja sato jää normaalia pienemmäksi.
Tarkkaile säätiedotuksia hallanvaaran varalta. Nyrkkisääntönä Etelä- ja Keski-Suomessa voi pitää sitä, että 10. kesäkuuta mennessä hallanvaara on ohi. Alavilla mailla, painanteissa ja laaksoissa hallan esiintyminen on todennäköisempää kuin ympäröivää maastoaan korkeammilla, kumpumaisilla tonteilla.
Voit auttaa kasveja kasvuharsoilla ja -peitteillä, jotka keräävät ja pidättävät lämpöä.
Etenkin kurkut ja muut kylmänarat kasvit rakastavat harsoja, joiden alla niilläkin on parempi olla.
Sateisella säällä kasvuharsot valahtavat märäksi peitteeksi kasvustojen päälle. Nosta harsot pois kasvuston päältä mahdollisuuksien mukaan sateen jälkeen ja anna niiden kuivahtaa.
Huolehdi pölytyksestä
Pölyttäjät lentävät enimmäkseen kuivalla ja lämpimällä säällä. Jos kesä jää viileäksi ja sateiseksi, pörriäiset eivät välttämättä ehdi hoitaa töitään.
Voit auttaa kasveja ja varmistaa pölytyksen esimerkiksi tomaattien, kurkkujen ja kurpitsakasvien osalta. Tärytä tomaattien kukintoja päivittäin varovasti, jotta heteet karistavat siitepölyä emeille.
Kurkkujen ja kurpitsakasvien pölytys riippuu siitä, kasvatatko itsepölyttyviä eli partenokarppisia lajikkeita. Voit siirtää siitepölyä heteistä emeille vaikkapa pumpulipuikolla tai pienellä siveltimellä, jos pölyttäjiä ei näy.
Muista kylvää ja kasvattaa kukkivia, pölyttäjiä houkuttelevia kasveja hyötykasvien kavereina. Yksivuotisista kesäkukista esimerkiksi kehäkukka, köynnöskrassi, ruiskukka, hunajakukka ja kurkkuyrtti ovat varsinaisia pölyttäjämagneetteja.
FAQ: Usein kysytyt kysymykset
Viileän ja sateisen kesän varalle kannattaa kylvää kylmänkestäviä vihanneksia ja yrttejä, kuten lehtikaalia, pinaattia, tilliä, salaattia, persiljaa, härkäpapua, porkkanaa ja naurista. Ne eivät vaadi korkeita lämpötiloja kasvaakseen ja tuottavat satoa myös kolealla säällä.
Tomaatti tarvitsee lämpöä ja aurinkoa — viileänä kesänä se menestyy parhaiten kasvihuoneessa tai suojaisella, hyvin lämpeävällä seinustalla. Avomaalla sato voi jäädä pieneksi tai raakileiksi, ellei kesä ole poikkeuksellisen lämmin.
Useimmat pavut (esim. pensaspapu ja salkopapu) vaativat lämpöä, mutta härkäpapu on poikkeus. Se itää kylmässäkin ja selviää sateista huomattavasti paremmin kuin muut pavut.
Sateella tärkeintä on hyvä salaojitus ja läpäisevä maa. Viljele juurikkaita kohopenkissä, harvenna kasveja ja vältä kastelua, jos luonto hoitaa sen puolestasi. Katetta voi käyttää tasaamaan kosteutta.
Kyllä! Persilja, tilli, ruohosipuli ja korianteri viihtyvät kaikki koleassa säässä paremmin kuin kuumassa helteessä. Ne tuottavat aromikasta satoa pitkälle syksyyn. Välimerellisistä oloista kotoisin olevat basilika, timjami, rosmariini ja salvia eivät puolestaan menesty, jos kesä on kylmä ja sateinen.
Yhteenveto: Viileän kesän hyötykasvit
Vaikka sää ei aina suosi puutarhuria, viileä ja sateinen kesä ei tarkoita sadotonta kesää. Kun valitset kasveja, jotka viihtyvät koleassa ja kosteassa säässä, voit onnistua kasvimaalla vuodesta toiseen — säästä riippumatta.
Itse kasvatan sekä helteissä että viileässä menestyviä hyötykasveja joka vuosi. Näin saan varman sadon aina, olipa kesä sitten läkähdyttävän kuuma tai arktisen kylmä. Lämpöä rakastavat hyötykasvit sijoitan puutarhan suojaisimmille paikoille ja kasvihuoneeseen, jossa ne viihtyvät parhaiten.
Nämä viileän kesän hyötykasvit ovat tehneet meillä runsasta satoa:
- Lehtivihannekset: lehtikaali, pinaatti, salaatti, mangoldi
- Juurekset: porkkana, punajuurikas, nauris
- Vihannekset ja palkokasvit: härkäpapu, sipuli
- Yrtit: tilli, ruohosipuli, korianteri, persilja
Jos kesä on viileä, muista nämä nopeat kasvatusvinkit: lannoita maltilla, varmista hyvä salaojitus ja suojaa kasvit harsolla tai peitteillä tarvittaessa. Viileässä kesässä piilee paljon mahdollisuuksia — kunhan tiedät, mitä kasvattaa ja miten.
Lue seuraavaksi:
